EU-johtajat hyväksyivät suunnitelman puolustuksen vahvistamisesta: droonipuolustus keskiössä
EU-maiden johtajat antoivat torstaina tukensa EU:n puolustuksen vahvistamiselle seuraavan viiden vuoden aikana Brysselissä pidetyssä huippukokouksessa.
Taustalla on EU-komission viime viikolla esittelemä puolustuksen tiekartta, jossa halutaan, että EU on valmis puolustamaan itseään kaikenlaista aggressiota vastaan viimeistään vuonna 2030.
EU-johtajien mukaan pääpainon pitää olla erityisesti droonitorjunnan ja ilmapuolustuksen parantamisessa. Näitä rahoitettaisiin Safe-puolustuslainavälineellä, Euroopan puolustusteollisuusohjelmalla EDIPillä ja muilla tavoilla.
Jo etukäteen oli tiedossa, että EU:lta ei ole luvassa uusia rahoitusmalleja puolustuksen vahvistamiseen ainakaan tämänhetkisessä budjetin kehyksessä.
Sen sijaan kokouksen ehkä isoin asia eli keskustelu Ukrainalle kaavaillusta 140 miljardin euron sotakorvauslainasta jatkui yhä torstaina alkuillasta, kun Belgia panttasi hyväksyntäänsä lainan valmistelun aloittamiselle.
140 miljardin laina olisi yksi EU:n merkittävimmistä Ukrainalle myöntämistä avustuksista tähän mennessä. Se voisi kattaa maan menoja käytännössä seuraavan parin vuoden ajan. Sotakorvauslainaan käytettäisiin Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuottoja.
Venäjän varoista valtaosaa hallinnoiva Belgia on kuitenkin ollut huolissaan lainaan liittyvistä taloudellisista ja oikeudellisista riskeistä, joiden sen pelkää lankeavan itselleen.
Belgian pääministeri Bart De Wever sanoi huippukokoukseen saapuessaan asettaneensa asian hyväksymiselle kolme ehtoa. Ne ovat riskin yhteisvastuullistaminen, takuut asiasta sekä lupaukset siitä, että muut maat alkavat myös hyödyntää omissa maissaan jäädytettyjä venäläisvaroja.
– Haluamme vahvistukset, että jos rahaa pitää maksaa takaisin, jokainen jäsenmaa osallistuu asiaan. Jos ne saamme, voimme edetä.
– Jos emme, teen kaikkeni, jotta voimme pysäyttää tämän päätöksen.
Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi kokoukseen saapuessaan, että hänelle olisi iso pettymys, mikäli huippukokouksessa ei annettaisi tukea komissiolle esityksen valmisteluun.
– En näe vaihtoehtoa. Meillä on Venäjän keskuspankin varat, ja Venäjä on hyökännyt, tappanut ja tuhonnut. On aivan oikein, että Venäjän varoja käytetään. Vaihtoehto on, että rahat otetaan Euroopan maiden budjeteista, hän sanoi.
Orpo sanoi kuitenkin uskovansa, että asiassa edetään ja Belgian huoliin löydetään ratkaisu.
Kaavailussa lainamallissa Venäjän käteisvarat siirtyisivät EU:lle, joka antaisi varoja hallinnoivalle belgialaiselle rahoituslaitokselle Euroclearille nollakorkoisen velkasitoumuksen. Sen takaisivat Suomi ja muut EU-maat.
Komission korkean virkamieslähteen mukaan käteistuottojen arvo on noin 175 miljardia euroa, mutta sen arvioidaan kasvavan 185 miljardiin lähivuosina.
Ukraina maksaisi lainan takaisin vain, mikäli Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa ja maksaa maalle sotakorvaukset.
Jäsenmaiden olisi taattava laina siltä varalta, että Euroclearin pitäisi palauttaa jäädytetyt varat Venäjälle. Näin voisi käydä käytännössä vain siinä tapauksessa, että EU purkaa pakotteet ennen kuin Ukrainalle on maksettu sotakorvauksia.
Tähän kytkeytyy asian ongelma, josta etenkin Belgialla on huolia. Venäjä-pakotteet on uusittava kuuden kuukauden välein jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä. Jäsenmaista etenkin Unkari on jo useamman kerran venkoillut pakotteiden hyväksymisessä.
Jos pakotteiden jatkosta ei saataisi sopua, ne raukeaisivat heti ja Venäjä saisi mahdollisuuden vetää varansa pois Euroclearista.
Siksi EU-komissio on ehdottanut, että pakotepäätöksissä siirryttäisiin yksimielisten päätöksien sijasta määräenemmistöpäätöksiin. Tarkoituksena on, etteivät yksittäiset jäsenmaat voisi kiristää EU:ta ja että pakotteet pysyisivät voimassa, kunnes Venäjä on maksanut sotakorvaukset Ukrainalle.
Se, miten tämä muutos toteutuisi, on kuitenkin auki. Asiaan liittyy monia juridisia keskusteluita, ja EU:n juristeilla on ilmeisesti keskenäänkin erilaisia näkemyksiä siitä, miten helppoa malli olisi toteuttaa.
Yksi niistä koskee sitä, voidaanko pakotteisiin koskevaa päätöksentekoa muuttaa ilman, että kaikki jäsenmaat antavat sille tukensa.
Belgialla on muitakin huolia, kuten kysymys siitä, voiko belgialaisille Venäjällä toimiville yrityksille tai belgialaisvaroille koitua seurauksia päätöksestä. Myös tästä riskinjaosta käydään keskustelua.