Etätyö aiheuttaa muutoksia esitettyihin veroilmoituksiin – jokaisen on syytä tarkistaa oma tilanteensa
Keväällä 2020 arviolta miljoona palkansaajaa jäi etätöihin. Verohallinnon arvion mukaan esitäytettyihin veroilmoituksiin tehdään tänä vuonna enemmän korjauksia ja täydennyksiä kuin moneen vuoteen.
Syynä ovat ensikertalaiset: etätyöntekijät ovat oikeutettuja tiettyihin verovähennyksiin.
Palkansaajien ja eläkeläisten esitäytetyt veroilmoitukset ovat alkaneet tulla vaihteittain OmaVeroon torstaista 18.3. alkaen.
Etätyöhön liittyviä kuluja voi vähentää verotuksessa tulonhankkimismenoina. 2019 verotuksessa tulonhankkimismenoja vähensi 176 000 palkansaajaa.
Etätöihin liittyvistä vähennyksistä on koottu kattava tietopaketti osoitteeseen Etätyö ja vähennykset – vero.fi.
Myös OmaVeron chatista ja Verohallinnon somekanavissa saa apua veroaiheisiin kysymyksiin. Tunnistautumista vaativissa veroasioissa asiakkaita auttaa puhelinpalvelu.
Verohallinto tekee kaikille palkansaajille automaattisesti 750 euron suuruisen tulonhankkimisvähennyksen. Jos yhteenlasketut tulonhankkimismenot jäävät viime vuodelta 750 euron alle, menoja ei tarvitse ilmoittaa.
Tulonhankkimismenoja ovat muun muassa etätyöhön liittyvä työhuonevähennys, tietoliikennekulut ja työvälineistä aiheutuneet kulut.
Yksinkertaisin tapa tehdä työhuonevähennys on käyttää ns. kaavamaista vähennystä.
Kaavamaisen työhuonevähennyksen saa, vaikka erillistä työtilaa ei olisi. Kuluista ei tarvitse esittää selvitystä. Työhuonevähennyksen määrä määräytyy etätyöpäivien mukaan.
Kaavamainen työhuonevähennys kattaa työhuoneen vuokran, valon, sähkön, lämmön ja siivouksen. Kalusteet, eli työpöytä tai työtuoli sisältyvät kaavamaiseen vähennykseen, eli niitä ei voi vähentää enää erikseen.
– Jotta vähennyksen saa, OmaVerossa pitää ruksia, kuinka paljon on tehnyt etätöitä viime vuonna: yli vai alle puolet koko vuoden työpäivistä vai satunnaisesti, johtava veroasiantuntija Minna Palomäki kertoo.
Jos on tehnyt kokopäiväisesti etätöitä yli puolet viime vuoden kaikista työpäivistä, kaavamaisen työhuonevähennyksen suuruus on 900 euroa.
Jos etätöitä on puolestaan tehnyt säännöllisesti alle puolet vuoden työpäivistä, kaavamaisen työhuonevähennyksen suuruus on 450 euroa. Satunnaisesti etätöitä tekevät saavat kaavamaisen 225 euron vähennyksen.
Jos puolisoista kumpikin on tehnyt etätöitä, kumpikin voi tehdä kaavamaisen työhuonevähennyksen etätyöpäivien määrän mukaisesti.
Kaavamaisen vähennyksen sijaan etätyöstä aiheutuvia kuluja voi vähentää myös todellisten kulujen mukaan. Silloin vähennyksen hakijalla pitää olla tositteet tehdyistä hankinnoista.
– Satunnaisesti etätöitä tehneet eivät voi vähentää kalustehankintoja todellisten kulujen mukaan, vaan etätyötä pitää olla tehnyt huomattavissa määrin, Palomäki kertoo.
Kannattaa myös huomioida, että jos hankinnat ja mahdollinen työtilakustannus eivät ylitä kaavamaisen työhuonevähennyksen summaa, ei kustannuksia kannata ilmoittaa todellisten kulujen mukaan.
Työhuonevähennyksen lisäksi voi vähentää kuluja itse maksetuista työvälinehankinnoista, kuten tietokoneen näytöstä tai näppäimistöstä. Hankittujen työvälineiden pitää olla pääasiassa työkäytössä.
Myös nettiyhteydestä voi vähentää kuluja, työvälineiden ja työhuonevähennyksen lisäksi. Jos nettiyhteys on pääasiassa työkäytössä, kulut voi vähentää kokonaan. Jos nettiyhteys on osittain työkäytössä, kuluista voi vähentää puolet.
Jos puolisot käyttävät samaa tietoliikenneyhteyttä tulonhankinnassa, he voivat molemmat vähentää nettiyhteyden kuluja 25-50 prosenttia kulujen kokonaismäärästä.
Tulonhankkimismenot vähentävät palkansaajan verotettavan tulon määrää.
– Esimerkiksi jos hakee kaavamaista 900 euron työhuonevähennystä, oma verotettava tulo vähenee 150 euroa enemmän verrattuna siihen, että saisi vain automaattisen 750 euron tulonhankkimisvähennyksen, Palomäki kertoo.
Kuinka paljon euromääräisesti veroja tulee vähemmän maksettavaksi, riippuu palkansaajan tulosta.
– Joka tapauksessa kyse on pienistä summista. Keskituloisella puhutaan muutamista kymmenistä euroista, Palomäki sanoo.
Verohallinto muistuttaa myös, ettei palkansaaja voi vähentää täysimääräisesti sekä työhuonevähennystä (yli puolet vuodesta etätöitä) että kodin ja työpaikan välisiä matkakuluja.