Esko Aho ehdottaa siltasopimusta kirittämään Lounais-Suomen kasvua – viiden vuoden aikana odotettavissa 30 000 työpaikkaa

Entinen pääministeri Esko Aho esittää siltasopimusta valtion ja Lounais-Suomen alueellisten toimijoiden välille purkamaan pikaisesti pullonkauloja alueen nopean kasvun tieltä.

Aho on selvittänyt elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) pyynnöstä keinoja ratkaista Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta.

Muun muassa laivanrakennukseen ja autoteollisuuteen on odotettavissa 30 000 työpaikkaa seuraavien viiden vuoden aikana.

Teollisuuden tilauskanta on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkea, noin 17 miljardia euroa. Se vastaa yhden Äänekosken biotuotetehtaan rakentamista joka vuosi seuraavien seitsemän vuoden aikana.

Ahon näkemyksen mukaan potentiaalisen kasvun toteutuminen edellyttää osaavan työvoiman houkuttelemista alueelle.

Alueen imagoa ja tietoa Lounais-Suomen tarjoamista mahdollisuuksista tulee Ahon mielestä levittää oppilaitoksissa. Erityisiä panostuksia tulee laittaa pääkaupunkiseudulla tapahtuvaan markkinointiin.

– Moni nuori ei osaa yhdistää opiskelusuunnitelmiaan Lounais-Suomen tilanteeseen, Aho näkee.

Työvoiman houkuttelemiseksi tarvitaan uusia asuntoja.

Parakkien rakentamisen sijaan Aho mielestä kannattaisi ottaa nykyistä asuntokantaa tehokkaampaan käyttöön ja muuntaa olemassa olevia rakennuksia asunnoiksi.

Myös yrityksiä voisi houkutella itse investoimaan asuntoihin.

Alihankintaketjujen laajentaminen ja lisääntyvä työvoiman liikkuvuus vaativat Ahon mukaan panostuksia liikenneinfrastruktuuriin. 

Osaavan työvoiman kouluttamiseen tarvitaan Ahon mukaan sekä nopeita ratkaisuja että pidemmän aikavälin suunnitelmallisempaa kehittämistä.

Aho suosittaa teknillisen yhteistyöyliopiston toiminnan jatkamista, mutta kehottaa seuraamaan jatkuvasti toimintamallin tuloksia.

Aho muistuttaa myös ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksista.

Aho ehdottaa, että kokonaisvastuu sopimuksesta sekä sen koordinoinnista ja seurannasta olisi työ- ja elinkeinoministeriöllä.

Lounais-Suomessa yhteistyöstä vastaisivat Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto.

Niiden tulisi yhdessä ELY-keskusten kanssa koota alueen yksityisistä ja julkisista toimijoista yhteistyöryhmä, jossa olisi mukana tärkeimpien teknologiateollisuuden yritysten edustus.

Ministeri Lintilän mukaan valtion on mahdollista osoittaa rahallisia panostuksia Lounais-Suomeen erityisellä lisäbudjetilla.

Lintilä kertoo havainneensa siltasopimuksen kaltaisille toimintamalleille orastavaa tarvetta myös muualla Suomessa, kuten Lapissa matkailun ja Keski-Suomessa biotalouden osalta.

Myös selvityshenkilö Ahon tavoite on ollut, että siltasopimus-mallia voidaan kopioida muidenkin alueiden kohdalla.

Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva korosti ministeriön tiedotustilaisuudessa, että kysymys on viime kädessä siitä, onko Suomi riittävän houkutteleva maa kansainvälisille investoinneille.