Epäilykset EU:n budjettisovusta Suomen kaudella kasvavat

Euroopan unioni

Tavoite päästä sopuun EU:n tulevien vuosien budjetista Suomen puheenjohtajakaudella näyttää karkaavan yhä kauemmas.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker arvioi perjantaina päättyneen huippukokouksen jälkeen, että EU-maat eivät pääse sopuun vielä joulukuussa.

Suomi esitti huippukokouksessa budjetin suuruudeksi 1 050–1 100 miljardia euroa, mikä on vähemmän kuin komission ehdottama 1 135 miljardia.

EU-johtajat päivittivät kokouksessa tilanteen, ja Junckerin mukaan jokainen toisteli jo tiedossa olevia kantojaan. Huippukokouksesta ei saatu hänen mukaansa uutta ohjeistusta.

EU-maat neuvottelevat vuosien 2021–2027 budjetista. Uusi budjettikausi käynnistyy vasta vuoden 2021 alusta, joten paineita päätösten tekemiseen ei vielä ole.

Budjettisopu joulukuussa on ollut EU-maiden yhteinen tavoite, jota Suomi on yrittänyt saavuttaa. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan tavoitetta ei perjantain kokouksessa muutettu.

– On tullut selväksi, että ääripäät ovat aika kaukana toisistaan, Rinne sanoi toimittajille kokouksen jälkeen.

Rinteen tulkinta kokouksen annista oli valoisampi kuin komission puheenjohtajan.

Rinne arvioi, että budjettilukujen laskeminen on kokouksen jälkeen helpompaa, kunhan saatu palaute analysoidaan ja jäsenmaiden tietyt tiukimmat reunaehdot otetaan huomioon.

– Totesin tuolla, että melkein mahdottomalta tuntuu tämän keskustelun jälkeen löytää yhteisymmärrys rahojen käytöstä ja rahojen tasosta, mutta me olemme valmiita yrittämään.

EU-johtajien on otettava kantaa myös esitykseen EU-rahan sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Oikeusvaltiokeskusteluun kriittisesti suhtautuvat maat ilmaisivat Rinteen mukaan kantansa suunnilleen samalla tavalla kuin aiemmin.

– Ehkä se tänään oli sillä tavalla ympäripyöreämpi vielä, että olisi hyvä tietää, että mistä olemme yhteisymmärryksessä.

Suomi on tunnustellut jäsenmaiden kantoja eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) johdolla. Vielä syyskuun lopussa Rinne kertoi, että yksikään jäsenmaa ei vastusta oikeusvaltiokytkentää ainakaan suoranaisesti.

EU-johtajien on vielä päätettävä otetaanko mekanismi käyttöön, minkälaiset ongelmat käynnistäisivät sen ja miten sitä koskevat päätökset tehtäisiin jäsenmaiden kesken.