EU-johtajat: Albanian ja Pohjois-Makedonian torjuminen oli virhe – Suomi kannatti jäsenyysneuvotteluiden aloittamista
Kolme maata kaatoi myöhään torstai-iltana EU-jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa.
Ranska, Tanska ja Hollanti estivät pitkään odotetun päätöksen, jonka puolesta myös Suomi on vedonnut EU-puheenjohtajamaana.
EU-komissio on suositellut jäsenyysneuvotteluiden aloittamista, koska sen arvion mukaan maat olisivat siihen valmiit. Selvä enemmistö EU-maista yhtyy arvioon, mutta päätös neuvotteluiden avaamisesta vaatii yksimielisyyden.
EU-johtajat olivat kokouksen päätyttyä turhautuneita. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja huippukokouksia johtava Donald Tusk sanoivat suoraan, että Pohjois-Makedonian ja Albanian torjuminen on virhe.
EU-päättäjät palaavat asiaan ennen ensi vuoden toukokuussa pidettävää huippukokousta Kroatiassa.
– Haluan lähettää viestin pohjoismakedonialaisille ja albanialaisille, älkää antako periksi. Ymmärrän täysin turhautumisenne, koska te olette tehneet osanne ja me emme, Tusk sanoi.
EU on Tuskin mukaan monimutkainen, ja joskus päätöksenteko kestää liian pitkään.
– Minulla ei ole kerrassaan mitään epäilyksiä siitä, että jonain päivänä teistä tulee EU:n jäseniä, Tusk sanoi.
Sekä Tusk että Juncker osallistuivat viimeiseen huippukokoukseensa, sillä heidän kautensa ovat päättymässä.
Aamuyölle venyneessä huippukokouksessa harkittiin myös sitä, että päätös olisi tehty vain Pohjois-Makedonian osalta.
Pohjois-Makedonia ei herätä jäsenmaissa yhtä paljon huolia kuin Albania, joka jatkaa oikeusjärjestelmänsä uudistamista. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu.
EU:n viivyttelyn pelätään syövän unionin uskottavuutta ja vievän pettyneitä Länsi-Balkanin maita lähemmäs muita kumppaneita, kuten Venäjää tai Kiinaa.
Ranskan presidentin Emmanuel Macronin järkkymätön kanta onkin herättänyt arvostelua.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan Suomi on pettynyt, ettei asiassa edetty. Hän korosti, että enemmistö jäsenmaista on laajentumisen kannalla.
– Me olemme valmiit heidät ottamaan tänne, kunhan saamme omat rivit järjestykseen, eli muutaman maan hyväksymään sen, että tervetuloa, Rinne sanoi.
Iso este Pohjois-Makedonian jäsenyyden tieltä poistui, kun maa sopi 27 vuotta jatkuneen kiistan nimestään Kreikan kanssa. Albania jätti jäsenyyshakemuksensa vuonna 2009 ja Makedonia jo vuonna 2004.
Länsi-Balkanin maista pisimmällä ehdokasputkessa ovat Montenegro ja Serbia, joiden kanssa EU käy jo neuvotteluita.
Albania ja Pohjois-Makedonia ovat virallisia ehdokasmaita, kun taas Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo ovat mahdollisia ehdokkaita.
Rinne ei pitänyt ensimmäisen huippukokouspäivän antia kuitenkaan pettymyksenä, sillä EU-johtajat antoivat tukensa brexit-sovulle ja ottivat kantaa Turkin sotatoimiin Pohjois-Syyriassa. EU-maat vaativat Turkkia lopettamaan sotatoimet.
Turkki ja Yhdysvallat sopivat torstaina viiden päivän tulitauosta Pohjois-Syyriassa.
Yhdysvaltain mukaan tulitauko kestää ensin viisi päivää, jonka jälkeen operaatio on määrä lopettaa kokonaan. Turkki taas on painottanut, että kurdiryhmä YPG:n vetäytyminen ”turvavyöhykkeeltä” on ehto pysyvälle tulitauolle.
EU-maiden ulkoministerit tuomitsivat jo maanantaina Turkin sotatoimet, jotka heikentävät vakavasti koko alueen vakautta ja turvallisuutta sekä aiheuttavat kärsimystä siviileille.
On poikkeuksellista, että EU tuomitsee Nato-liittolaisen ja samalla EU-hakijamaan toiminnan.
Turkki hyökkäsi Syyrian pohjoisosiin viime viikolla tarkoituksenaan luoda kurdialueelle suojavyöhyke ja siirtää sinne myöhemmin Turkissa olevia Syyrian pakolaisia.
Sotatoimet heikentävät EU-maiden mukaan ponnisteluita rauhan saamiseksi Syyriaan sekä vaarantavat jo saadut tulokset Isisin vastaisessa taistelussa.
EU:n ja Turkin välejä hiertävät myös Turkin laittomat koeporaukset itäisellä Välimerellä.
– Todettiin myös solidaarisuus Kyprokselle maan aluevesillä olevaan kokonaisuuteen, Rinne kertoi.
