Energia- ja ilmastostrategia eduskunnassa: "Päästötön Pohjola keskustan tavoite"

Päästötön Pohjola on keskustan tavoite ja se on mahdollista saavuttaa hyvin nopeastikin, keskustan Hanna Kosonen sanoi eduskunnan energia- ja ilmastostrategian lähetekeskustelussa,

Hän muistutti keskustan ryhmäpuheenvuorossa, että Suomella on ensi vuonna sekä arktisen neuvoston että pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuus.

– Se antaa meille entistä paremman mahdollisuuden edistää näitä tavoitteita yhdessä muiden maiden kanssa.

Kososen mukaan elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) johdolla valmisteltu hallituksen energia- ja ilmastostrategia on kunnianhimoinen ja realistinen linjaus tähän hetkeen. Hän uskoo, että Suomi on omilla vahvuuksillaan nykyisessä energiamurroksessa mukana.

– Suomalaiset cleantech ja puhtaiden energiaratkaisujen yritykset saavat selkänojan toiminnalleen ja tuotteiden kehittämiselle vientiin, Kosonen kehui ja kehotti strategian nopeaan täytäntöönpanoon.

Hän painotti, että ilmastonmuutos on totta, ja yhteinen tehtävämme on pysäyttää se.

– Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka voi saada ratkaisut aikaan ja olemme myös viimeinen sukupolvi, joka pystyy tekemään käänteen. On tekojen aika.

Tällä ohjelmalla Suomi osoittaa Kososen mukaan edelläkävijyyttä.

– Kannamme vastuumme kansainvälisesti ja samalla luomme bio- ja kiertotaloutta edistämällä puhtaita ratkaisuja, työpaikkoja suomalaisille ja toimeentuloa koko maahan. Keskustavetoinen hallitus vastaa nopeasti Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin konkreettisilla teoilla.

Ohjelman mukaan fossiilisista tuontipolttoaineista siirrytään kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Tuontiöljyn käyttö puolitetaan ja Suomi aikoo kieltää ensimmäisenä maailmassa hiilen käytön vuoteen 2030 mennessä. Kokonaan uusiutuvaan energiaan on mahdollista siirtyä vuoteen 2050 mennessä.

– Olemme tulevaisuudessa sekä omavaraisempia että taloudellisesti vahvempia. Siirrymme keskitystä fossiilisesta mallista koko Suomen uusiutuvan energian malliin. Energiaeurot ja työpaikat kannattaa pitää Suomessa.

Energia- ja ilmastostrategia ohjaa tulevaisuuden liikkumista ja kuljetuksia, rakentamista, asumista sekä sähkön- ja lämmöntuotantoa. Ratkaisuja ovat bioenergia sekä maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden jätteistä tuleva energia sekä aurinko- ja tuulienergia.

Kosonen vaati, että metsien monimuotoisuudesta huolehditaan ja käytöstä tulevat sivujakeet hyödynnetään energiakäytössä.

– Tukkipuu menee jalostukseen ja puurakentamiseen, sivuvirrat kuten kuoret ja hakkuutähteet, käytetään energian tuotantoon. Energiatarpeet mahtuvat kansallisen metsästrategian mukaisiin raameihin. Jatkossa sellun, paperin ja puurakentamisen lisäksi puusta tehdään enenevästi lääkkeitä ja tekstiilejä, ja muovituotteita korvataan puulla, hän luetteli.

Väitteet tuulivoiman alasajosta ovat Kososen mukaan vääriä; tuulivoimaa tuetaan jatkossakin, mutta tukitaso tuodaan samalle viivalle muiden energialähteiden kanssa.

Hän totesi, että kotitaloudet ja yritykset voivat tulevaisuudessa toimia sähkön tuottajina, eivätkä tuuli- ja aurinkoenergian tuotannonvaihtelut haittaa, koska älykkäät verkot ja sähkön varastointi varmistavat jatkuvan sähkön saannin.

– On mahdollista, että akku- ja energian varastointiteknologian kehittyminen ja halpeneminen mullistaa energiamarkkinat ennalta arvaamattomalla tavalla, keskustaedustaja arveli.

Liikkuminen ja tavaroiden kuljettaminen muuttuu, Kosonen huomautti.

– Liikenteen automatisaatio lisääntyy ja tavoitteena on, että Suomessa on viidentoista vuoden kuluttua 250 000 sähköautoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa. Biokaasun mahdollisuudet ovat valtavat.

Kosonen huomautti, että kaupungeissa lyhyitä matkoja tehdään auton sijaan entistä enemmän pyörällä tai kävellen. Hän totesi, että visio on käynyt jo osittain toteen Helsingissä kaupunkipyörien tulon myötä.

– Energia- ja ilmastostrategia merkitsee hyviä asioita myös kansanterveyden näkökulmasta, Kosonen kiitteli.