Työryhmä esittää: Suomeen 5–8 keskussairaalaa

Keskussairaaloiden verkostoa selvittänyt työryhmä ehdottaa, että keskussairaaloiden määrää vähennetään. Ehdotuksen mukaan Suomessa olisi vuoteen 2030 mennessä viisi yliopistosairaalaa ja 5-8 ympärivuorokautista päivystystä tarjoavaa keskussairaalaa.

Keskussairaalat palvelisivat yhdessä yliopistosairaaloiden kanssa koko väestöä, eikä sairaaloiden määrä tai vastuu perustuisi hyvinvointi- tai yhteistyöaluerajoihin.

Osa Suomen nykyisistä keskussairaaloista ja tietyistä muista sairaaloista muutettaisiin siirtymäajalla akuuttisairaaloiksi, joissa ei olisi ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta, synnytysten hoitoa eikä tehohoitoa. Niissä olisi edelleen ympärivuorokautinen päivystys, mutta se olisi suppeampaa.

– Keskussairaaloiden valintaperusteet tulee määritellä tarkemmin säädösvalmisteluvaiheessa siten, että otetaan huomioon väestön palvelutarve ja sijoittuminen, työvoiman saatavuus, riittävyys ja sijoittuminen, nykyinen sairaaloiden infrastruktuuri, laatu, vaikuttavuus ja asiakas- ja potilasturvallisuus, etäisyydet ja kielellisten oikeuksien toteutuminen sekä valmiuden ja varautumisen näkökulmat, työryhmä ehdottaa raportissaan.

Neljä ohjausryhmän jäsentä ei allekirjoittanut työryhmän ehdotusta sairaaloiden lukumäärästä. Ohjausryhmä toteaa raportissa, että sen näkemyksen mukaan keskussairaaloiden lukumäärää on vähennettävä, mutta lukumäärän tarkentamiseksi tietopohjaa on vielä täydennettävä ja vaikutusten arviointia syvennettävä säädösvalmisteluvaiheessa.

Hallitus on perkaamassa Suomen keskussairaalaverkkoa uusiksi, koska väestö vähenee, hoitohenkilökunnasta on huutava pula ja kustannuksia on hillittävä. Sen on tarkoitus hyödyntää selvitystä, kun sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuus uudistetaan.

Ehdotuksen mukaan jo vuodesta 2026 lähtien jokaisella hyvinvointialueella voi olla yksi sairaala, joka toteuttaa konservatiivisten ja operatiivisten erikoisalojen ympärivuorokautista päivystystä, leikkaustoimintaa sekä tehohoitoa ja –valvontaa, sekä yksi synnytyssairaala.

Nykyinen Suomen ympärivuorokautisesti päivystävien sairaaloiden verkko on työryhmän mukaan liian tiheä, eikä osaavaa henkilöstöä riitä jokaiseen.

– Suomessa on nykyisin viisi ympärivuorokautisesti yhteispäivystävää sairaalaa, jota ylläpitävällä hyvinvointialueella on myös joko yliopistollinen sairaala tai keskussairaala. Tällaisten sairaaloiden operatiivisen ympärivuorokautisen päivystystoiminnan ja päivystystä edellyttävän kirurgisen toiminnan siirtäminen isompaan sairaalaan on perusteltua, raportissa todetaan.

Ehdotuksen mukaan jatkossa jokaisella hyvinvointialueella olisi yksi akuuttisairaalatasoinen ympärivuorokautisesti päivystävä sairaala, ellei siellä ole keskus- tai yliopistosairaalaa.

Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtajat ovat eri mieltä siitä, että ehdotetut sairaaloiden lukumäärät automaattisesti johtaisivat henkilöstön saatavuuden parantumiseen tai taloudellisesti suotuisampaan kehitykseen.

– Ohjausryhmän jäseninä ainoat numerot, joita olemme käsittelyssä olevassa aineistossa nähneet, ovat olleet yksi synnytysten lukumäärää kuvaava taulukko. Tätä taustaa vasten ei mielestämme voi vakavasti esittää mitään arvioita työnjaon mahdollistamista muutoksista liittyivät ne sitten henkilöstön saatavuuteen tai taloudellisiin säästöihin, johtajat sanovat eriävässä mielipiteessään.

Hallitus päättää varsinaiset esityksensä sairaaloiden määritelmistä ja työnjaosta ministeriöiden virkavalmistelun ja poliittisen keskustelun pohjalta tämän vuoden aikana.

Selvitystyöryhmäänkin jäi eriävä näkemys akuuttisairaalan määritelmästä ja niiden alueellisesta lukumäärästä. Näkemyksen mukaan Lapin hyvinvointialueelle tulisi antaa mahdollisuus ylläpitää myös toista korkeintaan akuuttisairaalatasoista sairaalaa keskussairaalan tai yhden akuuttisairaalan lisäksi.

Erityisperusteita tähän olisivat väestön palvelutarve, huomattavan pitkät etäisyydet, rajat ylittävä terveydenhuolto ja erityisesti siihen liittyvä valmius- ja varautuminen kriisitilanteissa.

Lapissa on nyt kaksi ympärivuorokautisesti päivystävää keskussairaalaa, toinen Kemissä ja toinen Rovaniemellä.

Torniolainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) vastusti oppositiossa Kemin Länsi-Pohjan keskussairaalan lakkauttamista. Myös ministerinä hän on sanonut, että sairaaloita ei suljeta.

– Kyse on enemmän työnjaosta, mitä missäkin sairaalassa tehdään. Väestö ikääntyy koko ajan ja palveluntarve kasvaa, joten en näe mahdollisena, että olisimme sulkemassa sairaaloita, Juuso sanoi lokakuussa Helsingin Sanomissa.

Myös työryhmän puheenjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen on painottanut, että lähtökohta ei ole joidenkin sairaaloiden lakkauttaminen kokonaan.

– Esitys ei lähde siitä, että se nimeäisi joitakin sairaaloita, joita tarvitsisi kokonaan lakkauttaa, mutta jos alueet toteavat, että niin pitää jollakin aikavälillä tehdä, se on mahdollista, hän sanoi STT:lle joulukuussa.