THL:n selvitys vanhuspalveluista: Lakiin sidotun henkilöstömitoituksen alittaa 10 prosenttia ympärivuorokautisista yksiköistä – osa ei pääse edes edellisen vuoden velvoitteeseen
Vanhuspalveluissa ei täytetä edelleenkään lain velvoittamaa ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta, ja ensi vuonna voimaan tulevan uuden mitoituksen alittaa tällä hetkellä noin 40 prosenttia yksiköistä.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuoreen selvityksen mukaan tämän vuoden toukokuussa vanhuspalvelujen lakisääteisen mitoituksen alitti 10 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköistä.
Ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 158 alitti lakisääteisen mitoituksen, joka oli seuranta-aikana 0,55 työntekijää asiakasta kohti. Osa yksiköistä ei ollut vielä toukokuussa saavuttanut edes vuoden 2020 mitoitusrajaa, joka oli 0,5. Näitä yksikköjä oli 53.
Selvityksen mukaan niiden yksiköiden määrä oli noussut, jotka eivät kyenneet täyttämään lain edellyttämää mitoitusta. Vuoden 2020 marraskuun seurannassa lakisääteisen minimimitoituksen alitti kuusi prosenttia yksiköistä.
THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo, että aineiston perusteella näyttää siltä, että koko maan tasolla yksiköillä on jonkin verran vaikeampi rekrytoida lisää henkilöstöä.
– Henkilömäärä on noussut, mutta ihmisiä oli palkattu lähinnä avustaviin tehtäviin eli ammattihenkilöstön työtä helpottamaan. Sen sijaan lähi- ja sairaanhoitajien määrä ei ole lähtenyt nousuun toivotusti, Kehusmaa sanoo.
Marraskuussa 90 prosenttia toimintayksiköistä ilmoitti, että niillä on vähintäänkin ajoittain vaikeuksia saada rekrytoitua ammattihenkilöstöä.
– Toukokuussa meillä ei ole vastaavaa tietoa kysytty. Tulosten perusteella oletettavasti tilanne ei ole ainakaan sitten helpottanut, koska isompi määrä yksiköitä on niitä, jotka eivät sitä mitoitusvaadetta pystyneet toteuttamaan.
THL:n mukaan keskeiseksi ongelmaksi vanhuspalveluissa on noussut ammattihenkilöstön vaikea saatavuus. Kehusmaa sanoo, että seuranta-aineiston perusteella näyttää siltä, että yksiköt ovat ottaneet kahdenlaista strategiaa.
Toinen on se, että on palkattu henkilöstöä, jota on ollut saatavilla eli avustavaa henkilöstöä, jolla mitoitusta on pystytty kohentamaan, kun hoitohenkilöstö pystyy keskittymään hoitotyöhön.
– Tämä liikkumavara alkaa kuitenkin olla pois kulutettu. Sillä tavoin siihen lopulliseen 0,7:n tavoitteeseen ei pääse, Kehusmaa sanoo.
Toinen strategia aineiston mukaan on se, että niin sanottujen hybridiyksiköiden määrä näyttää olevan nousussa.
Hybridiyksikössä kaikki asukkaat eivät ole raskaan tehostetun palveluasumisen asiakkaita, vaan samassa yksikössä on kevyen palveluasumisen asiakkaita ja raskaan palveluasumisen asiakkaita.
Rekrytointiongelmat voivat jatkuessaan THL:n mukaan johtaa siihen, että yksiköt laskevat asiakasmääriään, jotta vaadittu mitoitus saavutetaan.
Kehusmaa sanoo, että hallitusohjelman mukaiseen 0,7:n tavoitteeseen pääsemiseksi palveluiden tuottajien on tarkkaan mietittävä henkilöstön saatavuutta, jota koronatilanne on entisestään heikentänyt.
Lähi- ja sairaanhoitajien koulutusmäärien nostamisen lisäksi Kehusmaan mukaan on pohdittava sitä, missä määrin koronan hoidosta hoitajia voidaan saada takaisin vanhuspalveluihin.
Hän sanoo, että henkilöstön tarve on vanhusmäärän nousun takia niin suuri, että todennäköisesti on myös etsittävä uudenlaisia toimintatapoja, jotta riittävä määrä hoitoa pystytään turvaamaan.