Tutkimus: Naiset kokevat yhteiskunnan epäreilummaksi kuin miehet – ja ovat enemmän huolissaan
Näkemys suomalaisen yhteiskunnan reiluudesta jakaa ihmisiä. Asia selviää E2 Tutkimuksen suomalaisten mielenmaisemaa kartoittavasta katsauksesta. Siihen vastanneista hieman yli puolet arvioi yhteiskunnan reiluksi itsensä kaltaisia ihmisiä kohtaan, kun taas vajaa puolet ajattelee päinvastoin.
Naisista alle puolet (46 %) pitää suomalaista yhteiskuntaa reiluna, kun taas miehistä lähes kaksi kolmannesta (59 %) on tätä mieltä.
– Väittämä oli, että ”koen suomalaisen yhteiskunnan olevan reilu kaltaisiani kohtaan”. Vastaaja ei siis välttämättä ajatellut sukupuoltaan, mutta silti naisilla on epäreiluuden kokemusta useammin. Se siirtää pohtimaan, mitkä tekijät erityisesti naisia tässä ajassa harmittavat ja lisäävät epäreiluuden kokemusta, sanoo tutkimuspäällikkö, dosentti Ville Pitkänen.
Katsauksen mukaan myös tulotaso vaikuttaa näkemyksiin reiluudesta.
Alle 1 600 euroa ansaitsevista reilu kolmannes pitää yhteiskuntaa reiluna, kun taas keski- ja hyvätuloisista selkeä enemmistö. Myös vähän koulutetut ja työttömät kokevat muita useammin epäreiluutta.
– 2 500–3 500 euroa tienaavista enemmistö oli vielä sitä mieltä, että yhteiskunta on reilu. Silloin, kun tienataan alle 2 500 euroa, näkyy selkeä ero, Pitkänen sanoo.
Tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan 2023 -julkaisu perustuu elokuussa kerättyyn kyselyaineistoon, johon vastasi reilu tuhat suomalaista.
Katsauksessa kysyttiin myös suomalaisten huolenaiheista. Eniten suomalaisia huoletti elinkustannusten nousu, ja valtaosa kertoi pelkäävänsä inflaation heikentävän merkittävästi taloudellista hyvinvointiaan.
Muita suurimpia huolenaiheita olivat terveydenhuollon tilanne, vanhustenhoito, mielenterveysongelmat sekä nuorten jaksaminen ja hyvinvointi.
– Jos meidän hyvinvointimme ja hyvinvointiyhteiskunnan kivijalat alkavat rapistua ja kokemukset lisääntyä siitä, ettei verorahoille enää saa vastinetta, se vähintäänkin lyhyellä aikavälillä heikentää kansalaisten luottamusta. Pidemmällä aikavälillä voi olla syventyvää polarisaatiota ja vastakkainasettelua erilaisten ihmisryhmien välillä, Pitkänen pohtii.
Pitkäsen mukaan naiset ovat monista yhteiskunnallisista kehityskuluista huomattavasti enemmän huolissaan kuin miehet, etenkin hyvinvointiin ja hyvinvointipalveluihin liittyen. Tämä voikin hänen mukaansa selittää sitä, että miehet kokevat yhteiskunnan naisia reilumpana.
– Suomessa on ollut paljon keskustelua naisvaltaisten alojen palkkojen junnaamisesta, hyvinvointialueista, terveydenhuoltopalveluiden rakennemuutoksesta ja näihin liittyvistä ongelmista, joten ehkä sitä selitystä voidaan hakea tätä kautta. Monet tämän ajan suurista muutoksista koskettavat enemmän naisia kuin miehiä.
Miehet kantavat katsauksen mukaan naisia useammin huolta muutamasta asiasta, kuten liian vähäisistä investoinneista Suomeen. Lisäksi katsauksen mukaan miehet ovat hieman naisia useammin huolissaan perinteisten perhearvojen murenemisesta ja sananvapauden heikkenemisestä.
Lähes puolta suomalaisista huoletti arjen turvallisuus, muun muassa katurikollisuus. Venäjän sotilaallinen uhka huoletti 44 prosenttia vastaajista, muita useammin yli 50-vuotiaita.
Nuorten vastaajien huolissa korostuivat Pitkäsen mukaan mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät asiat.
Suuri osa suomalaisista eli noin 70 prosenttia arvioi katsauksessa voimavaransa hyväksi, mutta 19 prosenttia Suomen aikuisväestöstä eli reilu 800 000 suomalaista arvioi henkilökohtaiset voimavaransa heikoiksi.
– On pysäyttävää, että vajaa viidennes suomalaisista ilmoittaa, että heidän potentiaalinsa menee hukkaan eivätkä he saa itsestään irti mitä pitäisi, Pitkänen sanoo.
Hyvin toimeentulevat arvioivat voimavaransa huomattavasti useammin hyviksi kuin heikosti toimeentulevat.
– Se on tietyllä tavalla kierre, että kun talous sakkaa eikä ole töitä, heikkenevät voimavarat entisestään. On yhteiskuntapolitiikan suuri haaste saada tämä porukka hyödyntämään potentiaaliaan, kun suunta näyttää olevan päinvastainen: vaikeuksien kasaantuessa potentiaalia on vaikeaa saada irti.
Huolenaiheista huolimatta selkeä enemmistö kertoi luottavansa suomalaisen yhteiskunnan kykyyn ratkoa ongelmia. Luottamus on keskimääräistä yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä ja niiden joukossa, joilla on vahva sosioekonominen asema.
– Vaikka meillä on paljon huolia ja haasteita yhteiskunnassa, on pohjavire edelleen se, että Suomi on luottamusyhteiskunta. Tämä on varmasti Suomen vahvuuksia tulevaisuudessa, ja se, miten näistä haasteista selvitään, Pitkänen sanoo.
Katsauksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.