Yhä useampi vihastuu poliittisesta keskustelusta – nuoret naiset korostuvat tuoreessa tutkimuksessa

Poliittinen keskustelu herättää vihaa yli puolessa suomalaisista, käy ilmi E2 Tutkimuksen kyselystä. Vihan tunteita tästä syystä kokevien osuus on noussut selvästi vuoden takaisesta.

Nyt saatujen tulosten mukaan poliittinen debatti kirvoittaa vihan tunteita erityisesti nuorissa naisissa.

Myös puoluekanta vaikuttaa tässä näkemyksiin. Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajat kokevat vihan tunteita poliittisesta keskustelusta muita useammin.

– Erimielisyydet kuuluvat demokratiaan, ja viha on yksi ihmisen elämään kuuluvista tunteista. Silti Suomessakin kannattaa seurata, miten viha vaikuttaa politiikassa esimerkiksi kampanjointiin, haluun asettua ehdokkaaksi, yhteistyökykyyn ja päätöksentekoon. Viha ei vahvista erilaisten ihmisten vuoropuhelua tai yhteiskunnan resilienssiä, sanoo E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila tiedotteessa.

Miten meillä menee? -katsaus niin ikään kertoo, että kansalaistottelemattomuuteen suhtaudutaan entistä kielteisemmin. Runsas puolet suomalaisista ei hyväksy eikä ole valmis toteuttamaan mitään kansalaistottelemattomuuden muotoja.

Yhä useampi kansalainen arvioi, että Suomi on menossa väärään suuntaan. Kyselyn mukaan moni kokee yhteenkuuluvuuden puutetta ja epäreiluutta, mutta enemmistö luottaa silti edelleen yhteiskuntaan.

Tutkimuksen tuloksissa näkyy myös Suomen väestön kahtiajako. Työikäiset 25–34-vuotiaat miehet arvioivat kyselyssä henkilökohtaiset voimavaransa selvästi keskimääräistä heikommiksi, ja ero muihin miehiin on jyrkkä. Myös 25–34-vuotiaat naiset arvioivat henkilökohtaiset voimavaransa keskimääräistä heikommaksi.

Koko väestön tasolla voimavarat näyttävät pysyneen samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Johtajien ja eläkeläisten voimavarat ovat keskimäärin jopa hieman vahvistuneet kuluneen vuoden aikana. Sen sijaan työttömien voimavarat ovat heikentyneet entisestään.

– Nuorten naisten jaksamisen ongelmista on puhuttu paljon viime vuosina, mutta katsauksemme ohjaa kysymään, mikä heikentää nuorten miesten elämäntilannetta Suomessa. Ylipäätään yhteiskunta näyttää jakautuvan entistä jyrkemmin niihin, joilla on vakaa taloudellinen asema ja hyvät henkilökohtaiset voimavarat sekä niihin, joilla on voimattomuutta ja toimeentulo-ongelmia, täydentää tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta.

Suomalaisten yleisin huolenaihe on nyt saatujen tulosten mukaan terveydenhoidon tilanne. Myös nuoret ja vanhukset ovat huolten kohteena. Vaikka terveydestä ja hyvinvoinnista puhutaan paljon, vain alle neljännes kantaa huolta kansalaisten fyysisen kunnon heikkenemisestä.

– Suomalaisten huolestuneisuus yhteiskunnallisista kysymyksistä ei ole kasvanut vuodessa, summaa johtaja Mari K. Niemi E2 Tutkimuksesta.

Kyselyn aineisto kerättiin tänä vuonna kesä-heinäkuun vaihteessa nettipaneelissa. Vastaajina oli hieman yli tuhat suomalaista, mikä on edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä.