Jessica, Camilla, Jare, Miki ja Neo saavat nimipäivän – 33 uutta nimeä kalenteriin
Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin saavat vuonna 2025 nimensä muun muassa Camilla, Jessica, Amelia, Miki, Jare, Jasu, Kevin, Mio ja Neo. Yhteensä suomalaiseen nimipäiväkalenteriin lisätään 33 nimeä.
Nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala kertoo, että nimissä korostuu etenkin suomalaisen etunimistön kansainvälistyminen. Suomalaisten antamissa nimissä heijastuvat nykyään englannin kielen, julkisuuden henkilöiden ja populaarikulttuurin vaikutukset.
– Naisten nimissä nykyään Camilla ja Jessica ovat paljon yleisimpiä kun vastaavat nimet k-kirjaimella. Nyt halutaan selkeästi kansainvälistä nimistöä, Saarelma-Paukkala kertoo.
Suomalaiseen kalenteriin ei lisätty yhtäkään suomen kieleen pohjautuvaa nimeä, kuten ei myöskään viime uudistuskerralla vuonna 2020. Vielä vuonna 2015 nimipäivän saivat esimerkiksi suomen kieleen pohjautuvat Taika ja Sisu.
Nimen saaminen suomalaiseen nimipäiväkalenteriin edellyttää, että vähintään viidelläsadalla äidinkieleltään suomalaiseksi merkityllä ihmisellä on kyseinen nimi. Aiemmin on myös ajateltu, että jos nimelle löytyy jo vastaava läheinen nimi nimipäiväkalenterista, tai jos nimi löytyy suomenruotsalaisesta kalenterista, sitä ei tarvitse lisätä suomenkieliseen kalenteriin.
Vielä vuonna 2020 Jessicaa ei esimerkiksi lisätty suomalaiseen nimipäiväkalenteriin, koska Jessican nimipäivä löytyi jo suomenruotsalaisesta nimipäiväkalenterista. Saarelma-Paukkala kertoo, että nyt tekijät ovat pehmentyneet asian suhteen ja Jessica päätettiin lisätä kalenteriin.
– Suomalaiset haluavat antaa lapsilleen tällaisia nimiä, joten kyllä sen nimipäiväkalenterin on hyvä vastata sitä oikeaa nimistöä, hän pohtii.
Uudistus tehdään viiden vuoden välein. Uudistuksista vastaa Helsingin yliopisto, jolla on tekijänoikeus suomalaisiin nimipäivälistoihin.
Vaikka kansainväliset nimet dominoivat nimipäiväkalenteriin pääsyä, suomenkieliset etunimet eivät kuitenkaan ole kuihtumassa pois.
Saarelma-Paukkalan mukaan kyse on suomalaisen nimenannon trendistä, jossa vanhemmat haluavat antaa mahdollisimman erikoisia ja uniikkeja etunimiä lapsilleen. Monet vanhemmat haluavat keksiä itse nimiä. Monet antavat nimeksi myös suomenkielisiä luontonimiä.
– Nimeksi on annettu esimerkiksi Vadelma ja Sulka. Suomenkielinen nimistö on todella rikasta ja monipuolista.
Nämä esimerkit eivät kuitenkaan näy kaikkein yleisimmissä nimissä, eivätkä päädy siten kalenteriin.
Saarelma-Paukkala uskoo suomalaisten valitsevan tulevaisuudessa lapsilleen edelleen uniikkeja suomenkielisiä nimiä, vaikka niille ei nimipäivää löytyisi.
– Tietysti joillekin vanhemmille on tärkeää se, että lapsi saa myös nimipäivän. Se voi osalle olla lisäperuste siinä vaiheessa, kun nimeä valitaan.
Suomenruotsalaiset saavat puolestaan suomenruotsalaiseen kalenteriin 27 uutta nimeä, kuten Caspian, Tristan, Elton, Sienna ja Luca.
Suomenruotsalaiseen nimistöön vaikuttavat paljon Ruotsin nimistön trendit. Suomenruotsalaisten nimissä englannin kielen ja populaarikulttuurin vaikutukset ovat näkyneet Saarelma-Paukkalan mukaan hieman ennen suomalaisten nimiä.
Englannin kielen lisäksi vuoden 2025 uudistuksessa suomenruotsalaisten nimissä näkyy italialaisia ja skandinaavisia juuria. Skandinaaviset nimet liittyvät Saarelma-Paukkalan mukaan etenkin suomenruotsalaisen identiteetin korostamiseen.
Osa musliminimistä on lähestymässä viidensadan äidinkieleltään suomalaisen ihmisen rajaa. Toistaiseksi niitä ei kuitenkaan ole lisätty nimipäiväkalenteriin. Esimerkiksi Omar, Ahmed ja Muhammed eri muodoissaan lähestyvät vähitellen tätä rajaa. Saarelma-Paukkala ei pidä mahdottomana, että 2030-luvulla musliminimiä lisättäisiin kalenteriin. Hän seuraa tilannetta jännittyneenä.
– Olen itse sitä mieltä, että pitää neuvotella ensin muslimiryhmien edustajien kanssa, että haluavatko he, että islamiin liittyviä pyhiä nimiä ylipäätänsä käytetään suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Nimipäivän vietto ei kuitenkaan kuulu islamilaiseen kulttuuriin, ja käytetyt nimet ovat usein muslimien kunnioittamien pyhien henkilöiden nimiä.