Finnwatch: Ulkomailta tulleiden vedätys jatkuu rakennusalalla – järjestö vaatii yrityksiltä ryhtiliikettä
Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden alipalkkaus ja epäselvyydet muun muassa työaikaseurannassa jatkuvat rakennusalalla, selviää yritystoiminnan vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestö Finnwatchin tuoreesta raportista.
Raportin mukaan osa yrityksistä nojaa edelleen vahvasti aliurakoitsijoiden toimintaa koskeviin kirjallisiin selvityksiin sen sijaan, että työehtojen toteutumista valvottaisiin käytännössä.
Finnwatch peräänkuuluttaa asian korjaamiseksi muun muassa viranomaisten toimivaltuuksien kehittämistä ja yritysten aktiivisempaa roolia hyväksikäytön torjunnassa.
Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti kertoo, että kirjallisten selvitysten ja todellisuuden välillä voi olla huomattavia eroja. Finnwatch peräänkuuluttaakin yrityksiltä käytännön valvontaa esimerkiksi auditointien avulla ja ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa käytyä suoraa vuoropuhelua.
– Näiltä ryhmiltä saatu palaute on keskeistä sen varmistamiseksi, onko hyväksikäyttöä ehkäisevät toimenpiteet tehokkaita. Toimivatko ne ja miten niitä voitaisiin kehittää, Kultalahti kertoo.
Kultalahden mukaan pääurakoitsijoiden on tarvittaessa kannettava oma vastuunsa urakkaketjujen työntekijöiden asianmukaisista palkoista.
Isommissa alan yrityksissä epäkohtiin ollaan Kultalahden mukaan jo havahtumassa. Esimerkiksi YIT ja Skanska ovat saaneet myös kiitosta Finnwatchilta parannetuista vastuukäytännöistään.
Rakennusyhtiö YIT muun muassa auditoi kaikki käynnissä olevat projektinsa 1–2 kertaa yritysvastuuasioiden kantilta.
– Tätä olemme tehneet jo monta vuotta. Se tuo myös arvokasta tilannetietoa meille, jonka avulla pystymme kehittämään toimintaa eteenpäin, kertoo YIT:n hankintaketjuista vastaava johtaja Juhana Häkkänen.
Finnwatchin mukaan vuoropuhelun ja auditointien lisäksi oleellista on myös, että työntekijöille kerrotaan heidän oikeuksistaan ja ilmoituskanavista, mitä kautta epäasiallisesta kohtelusta voi ilmoittaa.
Raportin mukaan yritykset eivät saa tällä hetkellä lainkaan yhteydenottoja ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden asemaan liittyen niiden omien ilmoituskanavien kautta.
– Ilmoituskanaviin luottamusta voidaan lisätä tiedottamalla niistä enemmän ja avaamalla varsinaista prosessia, mitä tapahtuu, kun ilmoitus tehdään. Näin voidaan lisätä luottamusta ilmoituskanaviin ja sitä myötä myös niiden käyttöä, Kultalahti kertoo.
YIT järjestää työmailla jokaiselle työntekijälle perehdytyksen, jossa kerrotaan työntekijöiden oikeuksista ja mahdollisten epäkohtien ilmoituskanavista.
Häkkäsen mukaan luottamushenkilöverkosto on havaittu YIT:llä toimivaksi kanavaksi.
– Myös ulkomaalaiset työntekijät ovat ottaneet heihin yhteyttä, Häkkänen kertoo.
EU:n ulkopuolelta tulevilla, kuten ukrainalaisilla ja valkovenäläisillä, on usein suomalaisilla työmailla erityisen huono tilanne.
Vuoden alusta lähtien YIT:n työmailla kaikilta EU-, ETA- tai EFTA-maiden ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä vaaditaan Suomen viranomaisten työteko-oikeudelliset oleskeluluvat.
– Tähän on myös tarkkaan määriteltyjä poikkeustapauksia. Toistaiseksi yhtään poikkeusta ei ole myönnetty.
YIT ajaa päivittäin kuluhallintajärjestelmään listat, keitä ulkomaalaisia on edellisenä päivänä tullut työmaille ja projekteilta vielä erikseen varmistetaan, että oleskeluluvat ovat kunnossa.
Häkkäsen mukaan kaikki valvontatoimenpiteet ovat myös viesti työntekijöille ja kumppaneille, että kyseiset asiat otetaan vakavasti.
Viime vuosina ulkomaalaisten työntekijöiden osuus on ollut lisääntymään päin, mutta myös pääurakoitsijoiden vastuisiin liittyneet teemat ovat edenneet harppauksin, Häkkänen arvioi.
– Kun ala on hyvin rahoituskriittinen, rahoitusjärjestelytkin tulevat enemmän ja enemmän sitoutumaan yrityksen todelliseen kykyyn viedä vastuullisuusasioita eteenpäin ja varmistamaan niitä, kertoo Häkkänen.
Häkkänen toivoisi alalle enemmän yhteistyötä yritysvastuuasioissa, esimerkiksi parhaimpien käytäntöjen jakamisessa. Myös keskitetty tieto epäeettisistä toimijoista estäisi mahdollisia hyväksikäyttötapauksia alalla.
– Pystyttäisiin yhdessä vaikuttamaan siihen, että toiminta olisi kestävällä pohjalla, kun alalla ei annettaisi tilaa epäeettiselle toiminnalle. Epäeettisistä toimintatavoista hyötyvät vain ne toimijat, joilla ei ole puhtaita jauhoja pussissa, Häkkänen kertoo.
Vaikka viranomaisvalvonnan resursseja on lisätty, ulkomaalaisvalvonta työsuojelussa on Kultalahden mukaan ollut pitkään aliresursoitu.
Viranomaisilla ei myöskään ole tehokkaita keinoja puuttua ongelmiin, kuten valtuuksia antaa sanktioita alipalkkauksesta tai puuttuvasta työaikakirjanpidosta, tai määrätä uhrien palkkasaatavia maksettavaksi.
– Tällaisia keinoja ei ole käytössä, vaan tulevaan toimintaan suuntautuvia kehotuksia. Viranomaisten toimivaltuuksia pitäisi kyllä kehittää, Kultalahti sanoo.
Ongelmiin puuttumiseen tarvitaan sekä viranomaisten että yritysten omaa valvontaa. Lisäksi rikosoikeudellisia keinoja esimerkiksi alipalkkaustapauksissa on hyödynnetty varsin vähän.
Rakennusalalla työskentelee Rakennusteollisuuden arvioiden mukaan 15 000 ulkomailta Suomeen tilapäiseen työhön lähetettyä työntekijää. Uudellamaalla ulkomaalaisten osuus talonrakennusalan työntekijöistä on yli 30 prosenttia.
Finnwatchin selvitys perustuu rakennusalan yritysten vastuullisuuskäytäntöjen kartoitukseen, asiantuntijahaastatteluihin sekä viranomaisten tarkastuskertomusten läpikäyntiin.