Eläketurvakeskus varoittelee: Epävarmuus tulevasta eläkemaksusta kasvanut, vaikka hyvät sijoitustuotot kohentaneet rahoitusnäkymiä
Eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusnäkymät ovat parantuneet merkittävästi viime vuosien hyvien sijoitustuottojen ansiosta, kertoo Eläketurvakeskus (ETK).
Arvio perustuu ETK:n tänään julkaisemiin uusiin pitkän aikavälin eläkelaskelmiin. Ne huomioivat eläkesijoitusten kehityksen tämän vuoden heinäkuun loppuun saakka.
Työeläkevarat ovat viime vuosina tuottaneet odotettua paremmin, vaikka eläkevarojen sijoitustuotot ovat tänä vuonna jääneet heikoiksi osakekurssien rytistessä alaspäin.
Ennakoitua parempien sijoitustuottojen ansiosta paineet yksityisen sektorin työeläkemaksun eli TyEL-maksun korottamiseen ovat vähentyneet. Eläketurvakeskus uskoo, että TyEL-maksu voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Viime vuonna maksu oli 24,4 prosenttia palkasta.
Työeläkemaksujen maksamiseen osallistuvat sekä työnantaja että työntekijä. Työnantaja pidättää työntekijän maksuosuuden palkanmaksun yhteydessä.
Pitkällä aikavälillä TyEL-maksussa on yhä korotuspainetta, mutta merkittävästi vähemmän kuin aiemmassa, kolme vuotta sitten julkaistussa eläkelaskelmassa.
– Työeläkejärjestelmän kehittämistä ei pidä lopettaa, sillä hyvien sijoitustuottojen myötä parantunut rahoitusasema peittää alleen alhaisen syntyvyyden kaltaisia merkittäviä haavoittuvuuksia, sanoo ETK:n johtaja Allan Paldanius tiedotteessa.
Eläketurvakeskuksen mukaan epävarmuus tulevasta eläkemaksusta on kasvanut. Jos syntyvyys pysyy matalana, yhä suurempi osuus kasvavista eläkemenoista on katettava eläkevarojen tuotoilla.
ETK sanoo raportissaan, että eläkevarojen tuotto on ylivoimaisesti tärkein yksittäinen tekijä eläkkeiden rahoituksen kannalta.
ETK:n osastopäällikön Ismo Riskun mukaan on tärkeää huomata, että eläkemaksujen korotuspaineet voivat vaihdella huomattavasti riippuen siitä, miten eläkevarojen sijoitustuotot kehittyvät.
– Tulevaan maksukehitykseen sisältyy huomattavan paljon epävarmuutta, Risku sanoo STT:lle.
Viime vuosina eläkevarojen tuotot ovat kehittyneet pääosin suotuisasti, mutta Riskun mukaan ei ole mitään takeita siitä, ettei kehitys voisi mennä toiseenkin suuntaan.
– Tuotot ovat olleet hyviä, mutta ne voivat ikävä kyllä olla joskus paljon huonompiakin.
Eläkevarojen tuoton merkitys eläkkeiden rahoitukselle on ETK:n mukaan korostunut entisestään viime vuosina, kun eläkevarojen määrä on kasvanut. Työeläkejärjestelmässä oli kesäkuun lopulla varoja noin 240 miljardia euroa.
Suomalaisten eläkevaroja hoitavat muun muassa työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä julkisen sektorin eläkevakuuttaja Keva.
Eläkesijoitusten tuotot ovat viime aikoina vaihdelleet voimakkaasti, kun muun muassa koronapandemia sekä inflaation kiihtyminen ja korkojen nousu ovat aiheuttaneet myllerrystä markkinoilla.
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan mukaan työeläkevarojen sijoitustuotto ylsi viime vuonna reaalisesti 11,9 prosenttiin. Tämän vuoden alkupuoliskolla vastaava lukema oli –10,7 prosenttia.
ETK:n laskelmissa oletuksena on, että seuraavien kymmenen vuoden aikana eläkevarojen reaalituotto olisi 2,5 prosenttia vuodessa. Sen jälkeen tuotto olisi 3,5 prosenttia vuodessa.
Jos eläkevarojen tuotto olisi runsaan prosenttiyksikön verran oletettua korkeampi tai matalampi, vaikuttaisi se ETK:n mukaan lähes puolitoista prosenttiyksikköä työeläkemaksun tasoon vuonna 2040.
Eläkelaskelmissa käytetyn ennusteen mukaan Suomen väestö kasvaa 2030-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen väestö alkaa vähentyä. Siitä huolimatta 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoteen 2080 asti. Samalla työikäisten ja lasten määrä vähenee voimakkaasti.
ETK:n laskelmissa oletetaan, että syntyvyys pysyy suunnilleen viime vuoden tasolla eli historiallisesti erittäin matalana. Syntyvyys vaikuttaa työikäisten määrään ja siten eläkejärjestelmän rahoitukseen noin 20 vuoden viiveellä.
Noin kymmenen prosenttia peruslaskelmaa korkeampi syntyvyys mahdollistaisi TyEL-maksun pitämisen nykytasollaan, ETK arvioi. Oletettua matalampi syntyvyys tarkoittaisi peruslaskelmaa korkeampia eläkemaksuja vuosisadan jälkipuoliskolla.
Eläketurvakeskuksen mukaan suomalaisten keskimääräinen eläke oli viime vuonna 1784 euroa kuukaudessa.
ETK ennakoi eläkkeiden ostovoiman kasvavan. Vuonna 2030 keskieläke olisi noin 1900 euroa vuoden 2021 hintatasossa laskettuna.
Lähivuosina keskieläkkeiden odotetaan kehittyvän jopa ansiotasoa paremmin. Harvinainen tilanne johtuu siitä, että hinnat nousevat palkkoja nopeammin.
Työeläkeindeksissä hintojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkkojen muutoksen 20 prosenttia. Kansaneläkeindeksi määräytyy kokonaan hintojen muutoksen mukaisesti.
ETK:n laskelmien mukaan keskieläkkeen suhde keskiansioon kohoaa lähivuosina noin 55 prosenttiin, kunnes se kääntyy laskuun vuosikymmenen puolivälissä.