EKP pumppaa rahaa euroalueen talouteen kunnes keskuspankin tavoite hintojen noususta saavutetaan

Euroopan keskuspankki (EKP) aloittaa uudelleen arvopaperien ostot. Marraskuussa alkava osto-ohjelma kestää niin kauan kuin on tarpeen, keskuspankki tiedotti torstaina. Ostoja tehdään kuukausittain 20 miljardilla eurolla.

EKP:n neuvosto päätti kokouksessaan myös painaa keskuspankin talletuskoron entistä enemmän miinukselle. Koron lasku –0,5 prosenttiin nykyisestä –0,4 prosentin tasosta oli odotettu toimi.

STT:n haastattelemat ekonomistit nostivat EKP:n päätöspaketista esiin erityisesti sen, että korkojen alhainen taso ja osto-ohjelman kesto sidottiin inflaatiotavoitteen toteutumiseen.

Muuta takarajaa toimille EKP ei nimennyt.

– Keskuspankit ottavat ennakoivalla viestinnällään aika ison riskin. Mitäs sitten, kun kaikki on ostettu ja inflaatiossa ei vieläkään näy kiihtymisen merkkejä? Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu toteaa STT:lle.

EKP:n tavoitteena on pitää inflaatio lähellä mutta kuitenkin alle kahden prosentin. Elokuuta koskevien ennakkotietojen mukaan talousalueen hintojen nousu oli 1,0 prosentin tahdissa.

Vakaa inflaatio on tavoitteena siksi, että sen tiedetään edistävän talouden ja hyvinvoinnin kasvua.

Arvopapereiden osto-ohjelma merkitsee rahan pumppaamista euroalueen talouteen. EKP lopetti viime vuoden lopussa edellisen ohjelman, jonka aikana EKP osti joukkovelkakirjoja 2 600 miljardin euron edestä.

Kuukausittainen 20 miljardin euron ostostahti on maltillinen verrattuna pankin toimiin edellisessä osto-ohjelmassa.

Vuonna 2015 aloitetussa osto-ohjelmassa arvopapereita hankittiin aluksi 80 miljardin euron kuukausitahdissa. Ohjelman loppuvaiheessa ostomäärä oli 15 miljardia euroa kuukaudessa.

Arvopapereiden ostoon markkinoilta liittyy riskejä markkinahäiriöistä. Omaisuuserien hinnat saattavat esimerkiksi nousta ylisuuriksi. EKP on kuitenkin arvioinut, ettei aiemmin tehdyillä ostoilla ole ollut suuria haittavaikutuksia.

Markkinoiden reaktiot EKP:n päätöksiin olivat rauhallisia, toteaa OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen STT:lle. Linjaukset olivat siten odotettuja.

Koivun mukaan uutta elvytystä tullaan torstaina nähtyjen päätösten lisäksi tarvitsemaan, jos maailmantalouden kehitys jatkuu yhtä vaimeana ja epävarmana kuin nykyisin.

– Pallo poliittisilla päättäjillä. Keskuspankeilla loppuvat äkkiä keinot, jos suuria epävarmuustekijöitä ei saada helpottamaan.

Rahamarkkinapäätöksiä torstaina kommentoinut EKP:n pääjohtaja Mario Draghi piti taantuman todennäköisyyttä euroalueella pienenä, mutta kasvaneena.

Hän kehotti euroalueen taloudeltaan ylijäämäisiä valtioita vahvistamaan toimillaan euroalueen taloutta. Puheet tulkittiin viestiksi Saksalle, jonka talouden arvioidaan painuvan taantumaan.