EK:n Häkämies palkkamallin rakentamisesta: Vastuu liitoilla

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan uuden palkkamallin rakentaminen on liittovetoista.

– Varmaan meidän tilanne poikkeaa jostakin muusta keskusjärjestöstä, Häkämies muistutti tänään EK:n mediatilaisuudessa.

Ensi syksynä on alkamassa liittokierros.

– Meillä Suomen mallin rakentaminen, siirtyminen vientivetoiseen palkkamalliin on liittovetoista.

– Liitot valmistelevat sitä ja kommunikoivat keskenään. Varmasti myös palkansaajapuolelle ovat keskusteluja käyneet, Häkämies sanoi.

Häkämiehen mukaan EK tarjoaa tähän palkkatilastonsa ja muuta tukea annetaan tilanteen mukaan.

Hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta alleviivasi sitä, että EK ei ole neuvotteluosapuoli neuvotteluissa.

– Silloin on ilman muuta luontevaa, että myös sen mallin valmistelun, jolla ne neuvottelut käydään, tekevät ne jotka neuvotteluja tulevat käymään, Alahuhta sanoi.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) kertoi tänään, että sen hallitus on päättänyt liiton uudesta suunnasta.

Tavoitteena on nostaa Suomi yritysten toimintaympäristönä muiden Pohjoismaiden tasolle. Tämä edellyttää liiton mukaan uudistumista ja muutosmyönteisyyttä koko Suomessa.

Meidän on maana tehtävä kaikkemme, että pääsemme yritysten toimintaympäristönä mahdollisimman nopeasti takaisin muiden Pohjoismaiden tasolle.

EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta

Alahuhdan mukaan EK on jo aloittanut uudistumisen, sillä sen sääntömuutoksen myötä Suomessa ei tehdä enää keskitettyjä palkkaratkaisuja.

– Sääntömuutos toi tarpeen ja mahdollisuuden arvioida uudelleen EK:n toiminnan suuntaa.

– Meidän on maana tehtävä kaikkemme, että pääsemme yritysten toimintaympäristönä mahdollisimman nopeasti takaisin muiden Pohjoismaiden tasolle, Alahuhta sanoi.

Tulevaisuudessa EK ja sen liitot sekä liitot keskenään tulevat lähemmäksi toisiaan ja niiden vuorovaikutus kasvaa, EK katsoo.

EK aikoo tulevaisuudessa vaikuttaa alueilla, jotka ovat keskeisiä yritysten toimintaedellytysten ja Suomen kilpailukyvyn kannalta. Tällaisia ovat muiden muassa EU-edunvalvonta ja kauppapolitiikka sekä yritys- ja kilpailulainsäädäntö.

EK:lta on odotettu uutta strategiaa muuttuneessa tilanteessa, sillä sääntömuutoksen lisäksi EK:n jäsenpakka on liikkeessä. Kesällä Metsäteollisuus päätti irtautua keskusliitosta.