EK esittää veroporkkanaa ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) esittää hallitukselle määräaikaista verohuojennusmallia, joka houkuttelisi ulkomaisia investointeja Suomeen. Verohuojennus otettaisiin käyttöön kilpailutilanteessa, jossa Suomen lisäksi investoinnista kilpailee muitakin maita.
Ehdotuksen mukaan yritys vapautetaan määräajaksi yhteisöverosta, kun yrityksen toiminta suuntautuu Suomeen ja investointi otetaan käyttöön.
– Tämä on kansainvälisesti hyvin käytetty tapa tukea investointeja, sanoi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotustilaisuudessa.
Häkämiehen mielestä hallituksen tulisi päättää veroporkkanan käyttöönotosta kehysriihessä huhtikuussa. Hän sanoo, että investoinneista kilpailemiseksi tarvitaan vaikuttavia työkaluja mahdollisimman pikaisesti.
EK:n ehdotuksen mukaan tuki realisoituisi takapainotteisesti vasta siinä vaiheessa, kun investointi on toteutunut ja liiketoiminta pyörii tuottaen taloudellista hyvää Suomelle. Mallin tulisi perustua selkeisiin kriteereihin sekä läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen.
Investointien kohteina olisivat muun muassa vety, akut, puolijohteet, biotalous ja kiertotalous. Häkämiehen mukaan suunnitelmia on jo reilusti 200 miljardin edestä, mutta kilpailutilanne ja erityisesti rahoitustilanne ovat jäädyttäneet hankkeita etenkin teollisten investointien osalta.
– Totta kai maan hallituksen tulisi arvioida veroporkkanaa päättäessään, että kilpailutilanne on aito ja että sillä veroporkkanalla voidaan edesauttaa investoinnin eteenpäin menemistä.
Viime viikolla uutisoitiin, että hallitusohjelmassa on 400 miljoonan euron varaus elinkeinopoliittisiin hankkeisiin. Raha on tarkoitus suunnata uuden teknologian ja puhtaan vihreän siirtymän hankkeisiin. Häkämies sanoo kuitenkin, että 400 miljoonaa ei pitkälle riitä, kun verrataan millaisia summia Euroopassa vihreään siirtymään käytetään.
Kansallisen verovapautusmallin käyttöönoton lisäksi EK suosittelee, että Suomessa muodostetaan tämän kevään aikana kansallinen kanta ja ratkaisuehdotus siihen, miten EU:ssa kannattaisi jatkossa houkutella yritysten strategisia investointeja.
Vaihtoehtona tulisi etujärjestön mukaan selvittää mahdollista toteutustapaa uudelle EU-tason rahoitusvälineelle, joka yhtäältä vahvistaisi Euroopan investointikilpailukykyä ja toisaalta minimoisi kilpailuvääristymät sisämarkkinoilla.
Suomen positiivinen saanto tulisi varmistaa siten, että rahoitus myönnettäisiin suoraan yrityksille.
– Se olisi avoin kilpailu, paras innovaatio voittakoon, Häkämies kuvailee.
EK on päätynyt selvityksissään siihen, että Eurooppa-tasoinen rahasto edistämään vihreää siirtymää olisi parempi kuin valtioiden rankka valtiontukikilpailu.