Eivätkö EU:n päätökset hetkauta? – Katso kymmenen kohdan lista viime kauden aikaansaannoksista

Eurovaalit

Mitä ihmettä EU oikein tekee? Tämä kysymys on ollut viime aikoina monen huulilla, kun suomalaisia on innostettu eurovaaliuurnille.

Unioni jää kansalaisilleen helposti etäiseksi. Sen päätökset tuntuvat vaikeasti ymmärrettäviltä ja niiden yhteyttä omaan arkielämään on hankala hahmottaa.

Puolueet ja poliitikot eivät ole onnistuneet puhumaan EU-asioista selkeästi.

Euroopan parlamentin viestintä kokosi kymmenen kohdan listauksen, johon on koottu tärkeimpiä EU:n käsittelemiä asiakokonaisuuksia kuluneelta vaalikaudelta 2014–2019.

Suomenmaa julkaisee nyt tämän kymmenen kohdan listauksen.

1. Internetjäteille vastuu tekijänoikeusrikkomuksista

Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuussa 2019 uudet tekijänoikeussäännöt, jotka siirtävät palveluille vastuun tekijänoikeuksilla suojellun materiaalin julkaisemisesta.

Jos yksityinen käyttäjä lataa esimerkiksi Instagramiin, YouTubeen tai Facebookiin kuvan, johon hänellä ei ole tekijänoikeuksia, vastuun tekijänoikeusrikkomuksesta kantaa julkaisualustana toimiva yritys.

Direktiivi antaa myös luovan työn tekijöille mahdollisuuden periä maksuja internetalustoilta, joissa julkaistaan heidän tuottamaa materiaalia.

       
2. Internet-kauppaan lisää vapauksia

Euroopan parlamentti poisti keväällä 2018 maarajoitukset internet-ostoista. Aiemmin kuluttajat saattoivat törmätä siihen, että he eivät voineet ostaa tavaroita toisesta EU-maasta esimerkiksi asiakkaan kansallisuuden, asuinpaikan tai verkkoyhteyden alkuperän perusteella.

Uusien sääntöjen myötä yritysten on kohdeltava kuluttajia samalla tavalla riippumatta siitä, mistä maasta he tekevät ostoksiaan.

Euroopan uusi tietosuoja-asetus (GDPR) antaa puolestaan jokaiselle eurooppalaiselle mahdollisuuden pyytää yrityksiltä ja organisaatioilta itsestään kerättyjä tietoja ja tarvittaessa vaatia oikaisua tai tietojensa poistamista.

Uudistus velvoittaa kaikkia EU:n alueella toimivia yrityksiä.

3. Kuluttajille parempaa suojaa nettiostoihin

Helmikuussa 2019 EU-parlamentti teki päätöksen, jonka myötä tavaroiden ja digitaalisen sisällön ostaminen yli rajojen on helpompaa ja turvallisempaa.

Uudistus parantaa myös yritysten oikeusvarmuutta ja suojaa yli EU-valtioiden rajojen tapahtuvassa kaupankäynnissä.

Uusien sääntöjen myötä kuluttajat voivat esimerkiksi vaatia hinnanalennusta tai täyttä korvausta, jos digitaalisen sisällön puutteita ei ole mahdollista korjata kohtuullisessa ajassa.

4. Puheluista ei peritä lisämaksua ulkomailla

Vuonna 2017 EU-parlamentti poisti muissa EU-maissa matkaavien kansalaisten verkkovierailu- eli roaming-maksut.

Uudistuksen jälkeen puheluista ja tekstiviesteistä ei peritä mitään lisämaksua ulkomailla. Nykyään myös dataa voi käyttää suuria määriä ilman lisämaksuja.

         
5. Paukkuja ilmastonmuutoksen torjuntaan

EU on toiminut aktiivisesti ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. EU-alue on kolmanneksi suurin kasvihuonepäästöjen aiheuttaja Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Vuonna 2015 EU ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen, jonka myötä EU on muun muassa sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

EU pyrkii vähentämään liikenteen hiilidioksidipäästöjä 60 prosenttiin ennen vuotta 2050.

Voimalaitosten ja teollisuuden päästöjen vähentämiseksi EU on ottanut käyttöön päästökauppajärjestelmän (ETS).

Päästökauppajärjestelmän piirissä on yli 11 000 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta. Niiden on hankittava lupa jokaista ilmaan päästämäänsä hiilidioksiditonnia kohden.

Idea on se, että mitä vähemmän saastutat, sitä vähemmän maksat. EU haluaa painottaa myös uusiutuvan energian lisäämistä ja energiatehokkuutta.

6. Muovin vähentäminen

Vuonna 2019 EU-parlamentti hyväksyi asetuksen, jolla kielletään muovisten kertakäyttötuotteiden kuten vanupuikkojen, aterimien, lautasten, mehupillien ja ilmapallotikkujen myymisen unionin alueella vuodesta 2021 alkaen.

Tavoitteena on vähentää etenkin muovien päätymistä meriin. Uudistuksella halutaan parantaa myös esimerkiksi muovipullojen kierrätystä.

Vuonna 2015 EU hyväksyi niin sanotun muovikassidirektiivin. Sen mukaan vuoteen 2025 loppuun mennessä pussien kulutusta vähennetään enintään 40 kappaleeseen per asukas vuodessa.

7. Isille kymmenen päivän isyysvapaa

EU:ssa päästiin vuoden 2019 alussa sopuun per­heen ja työn yh­teen­so­vit­ta­mi­seen täh­tää­väs­tä pa­ke­tis­ta. Isät ovat saa­mas­sa kaik­ki­al­la EU:ssa kym­me­nen päi­vän isyys­va­paan, joka kom­pen­soi­daan sai­raus­päi­vä­ra­han ta­soi­ses­ti.

Mo­lem­mil­la van­hem­mil­la on ol­lut tä­hän as­ti oi­keus nel­jän kuu­kau­den van­hem­pain­va­paa­seen. Vas­tai­suu­des­sa täs­tä kor­va­mer­ki­tään yh­den kuu­kau­den si­jaan kak­si kuu­kaut­ta, jota ei voi siir­tää toi­sel­le van­hem­mal­le.

        
8. Kaikille jäsenmaille yhteiset pelastuspalvelut

Eurooppaa ovat viime vuosina koetelleet monet myrskyt, tulvat ja metsäpalot. Sen vuoksi EU:n pelastuspalvelumekanismia päätettin tänä vuonna päivittää kansalaisten suojelun parantamiseksi.

EU:ssa sovittiin valtioiden rajat ylittävän eurooppalaisen valmiusreservin perustamisesta.

Valmiusreserviin kuuluu muun muassa metsäpalojen sammutuksessa käytettäviä ilma-aluksia, erikoisvesipumppuja, taajama-alueiden etsintä- ja pelastusryhmiä, kenttäsairaaloita ja hätälääkintäryhmiä.

        
9. Matkustajatietoja terrorismin torjuntaan

Lukuisat terrori-iskut ovat järkyttäneet eurooppalaisia viime vuosina. EU on tiukentanut rajat ylittävän rikollisuuden valvontaa PNR-direktiivillä, joka velvoittaa lentoyhtiöt antamaan matkustajien tietoja viranomaisille.

Tietoja säilytetään rekisterissä useamman vuoden ajan. Tietoja on tarkoitus käyttää rikosten ennaltaehkäisyyn sekä rikollisten tunnistamiseen ja seurantaan.

10. Maahanmuuttokysymyksen edistäminen

Parlamentti päätti marraskuussa 2017 aloittaa jäsenmaiden kanssa neuvottelut Dublin-menettelyn uudistuksesta. Uudistuksilla pyritään korjaamaan tämänhetkisen järjestelmän heikkoudet ja takaamaan oikeudenmukainen vastuunjako.

Uudistuksen myötä EU-maa, johon turvapaikanhakija saapuu ensimmäisenä, ei enää automaattisesti vastaisi yksin turvapaikkahakemuksen käsittelystä, vaan vastuu turvapaikanhakijoista jaettaisiin EU-maiden kesken.

Säännöistä kieltäytyvät maat saattaisivat menettää EU-rahoitustaan.

Turvapaikkapolitiikka aiheuttaa kuitenkin paljon erimielisyyksiä jäsenmaiden kesken. Euroopan parlamentin jäsenet ovat toistuvasti kehottaneet Euroopan neuvostoa osoittamaan todellista poliittista tahtoa uudistuksen edistämiseksi ja pakolaisongelman ratkaisemiseksi.