"Eivät nämä nuoret kuulu työkyvyttömyyseläkkeelle" – Työkykyjohtajalta hälyttävä havainto alle 35-vuotiaiden mielenterveyskriisistä
Alkuvuoden aikana mielenterveysperusteilla työkyvyttömyyseläkettä hakeneista jopa 37 prosenttia on alle 35-vuotiaita, työeläkeyhtiö Elo kertoo.
Eniten ovat lisääntyneet 20 000–50 000 euroa ansaitsevien nuorten aikuisten hakemukset. Luvut koskevat työeläkeyhtiö Elosta haettuja eläkkeitä.
– On hälyttävää, että työelämään kiinnittyneet nuoret päätyvät hakemaan apua niin sanotusti viimeiseltä luukulta, eli työeläkeyhtiöstä. Eivät nämä nuoret kuulu työkyvyttömyyseläkkeelle. Jotain on vakavasti vialla, kun pari-kolmekymppiset epäilevät, onko heillä työkykyä jäljellä, Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki sanoo tiedotteessa.
Vuosien 2018-2023 välisenä aikana alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteilla hakemien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut 41 prosenttia.
Korhonen-Yrjänheikin mukaan ahdistuksesta voi puhua jo nuorten kansansairautena. Hän sanoo, että käsillä on kaksi ilmiötä.
– Emme saa jättää vakavia ahdistustapauksia hoitamatta ja on varmistettava, että nämä nuoret saavat tarvitsemaansa apua. Samalla näemme ilmiön, että normaaleihin, elämään kuuluviin vastoinkäymisiin ja ikäviin tunteisiin on ryhdytty suhtautumaan mielenterveyden ongelmina, Korhonen-Yrjänheikki toteaa.
– Meidän tulee huolehtia, että nuorille kasvaa resilienssi kestää elämän kolhuja, hän lisää.
Normaaleihin, elämään kuuluviin vastoinkäymisiin ja ikäviin tunteisiin on ryhdytty suhtautumaan mielenterveyden ongelmina.
Nuorten aikuisten kohdalla erityisesti mielialahäiriöt ovat lisääntyneet työkyvyttömyyseläkehakemuksissa. Suurimpana diagnoosiryhmänä on masennus. Näiden rinnalla hakemuksissa näkyy ahdistuneisuusdiagnoosi.
Ahdistuneisuus ei ole yksin peruste työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta Elosta myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä se on diagnoosina mukana 39 prosentissa.
Kelan tilastojen mukaan lähes 50 000 suomalaista sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriön perusteella vuonna 2023. Ilmiön kasvu on ollut hyvin jyrkkää ja voimakkainta kasvu on ollut alle 35-vuotiailla.
Kelan mukaan yli 100 000 suomalaista oli vähintään kymmenen arkipäivää kestävällä sairauslomalla mielenterveyssyistä. Korhonen-Yrjänheikki korostaa, että valtaosa nuorille myönnetyistä sairauslomista on lyhyitä, noin parin viikon mittaisia. Hän haastaa pohtimaan, miksi nuoret tarvitsevat tällaista ”varaventtiiliä” työelämään.
– Työnteon tahti ja vaatimustaso ovat nousseet työelämässä – tämä on tarpeen sanoa työpaikoilla ääneen. Tähän yhtälöön on hyvin haitallista, jos työpaikoilla ei oikein tiedetä, mitä itseltä odotetaan tai töissä onnistumiselle on esteitä. Nämä kysymykset on kyettävä ratkomaan, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.
Viime vuosien aikana mielenterveysoireiluun on havahduttu työpaikoilla, ja Korhonen-Yrjänheikki kiittelee työnantajia halusta puuttua ongelmiin.
– Monet työnantajat tarjoavat joustavaa matalan kynnyksen apua orastaviin mielenterveysoireisiin. Tämä yhdessä toimivan työterveyshuollon kanssa on tärkeä apu mielenterveyden ongelmiin. Seuraava askel on ennaltaehkäisyyn panostaminen.