Ei käynyt lentäjän tie ilmojen halki – "Neidin" suomalaisella pioneerilennolla oli kuitenkin suuri merkitys
Lentäminen on ollut osa nykymaailman kulkua jo pitkään. Ajasta ennen lentokonetta on kuitenkin vähemmän vuosia kuin ehkä tuntuisi.
Wrightin veljekset lensivät ensimmäisen onnistuneen lentokonelennon joulukuussa 1903 Yhdysvalloissa. He eivät olleet varsinaisesti keksineet lentokonetta, sillä lukuisia yrityksiä oli jo tehty. Wilbur ja Orville Wright vain olivat ensimmäiset varsinaiset onnistujat.
Lennetty oli toki jo aiemmin. Kuumailmapallot olivat yleisiä ja ilmalaiva eli zeppeliinikin oli jo keksitty.
Wrightien lennon lisäksi muitakin pioneerilentoja lennettiin 1900-vuosikymmenen mittaan useita. Veljekset rikkoivat lentojen keston ennätyksiä itsekin, ja kehittivät tekniikkaa aktiivisesti. Euroopassa pioneereja olivat eritoten ranskalaiset. Louis Blériot lensi ensimmäisenä ihmisenä Englannin kanaalin yli heinäkuussa 1909, ja hänen maineensa levisi tästä hyvästä voimakkaasti ympäri maailmaa.
Blériotin saavutuksilla oli vaikutusta lentämisen tulevaisuuden uskottavuuteen ja myös suomalaiseen kuvanveistäjä Adolf Aarnoon. Aarno oli opiskellut Pariisissa juuri niinä vuosina, kun Ranskassa alettiin toden teolla puuhata ilmailun parissa.
Lentoyrityksiä pidettiin pitkään hulluutena, mutta 1910-luvun mittaan suhtautuminen muuttui. Suomella oli vuosikymmenen lopulla jo pienet ilmavoimatkin.
Aarno vaikutti osaltaan siihen, että Suomessa alettiin tehdä vakavia lentoyrityksiä. Vaikka hän oli tunnustettu taiteilija, hänet muistetaan ensi sijassa ilmailun pioneerina.
Tasan 110 vuotta sitten, 20. huhtikuuta 1911 Tampereella tapahtui merkittäviä asioita. Pyhäjärven jäällä, Pyynikiltä etelään Härmälän rantojen lähistöltä lähti ilmaan ensimmäinen suomalaisen lento lentokoneella. Tai ainakin melkein.
Helsinkiläinen kauppias Sergei Nikolajeff, joka oli myös ensimmäisen merkittävän suomalaisen autokaupan perustaja, oli tuonut Demoiselle-koneen Ranskasta Suomeen vuonna 1909. Koneen valmistaja oli brasilialainen, Ranskaan asettunut lentotekniikan edelläkävijä Alberto Santos-Dumont. Nikolajeff yritti saada Demoisellea kaupaksi pitkään, kunnes Adolf Aarno sen lopulta osti.
Demoiselle, suomennettuna neito tai neiti, kiihdytti matkaan Härmälänsaaren edustalta huhtikuun jäillä. Neljä miestä piteli konetta, ettei se lähtisi liikkeelle ennen lentäjä Aarnon antamaa merkkiä.
Merkki tuli, kone kiihdytti eteenpäin. Kolmekymmentä hevosvoimaa puski Aarnoa ja tämän Neitiä eteenpäin, mutta jo hetken päästä kone alkoi kaartaa liikaa oikealle. Oikea siipi osui jäähän ja oikea rengas rikkoutui.
Vika oli kohtalaisen pieni, ja Aarno korjasi sen seuraavaa päivää varten. Lento ei kuitenkaan toteutunut, sillä avustajat eivät enää halunneet mennä mahdollisesti heikoille kevätjäille.
Lentokone jäi varastoon Tammelan kaupunginosaan. Kenraalikuvernööri Frans Albert Seyn pelkäsi lentotoiminnan militarisoivaa vaikutusta suomalaisten keskuuudessa, ja määräsi vuonna 1912 lentokiellon. 1913 Aarno palasi Demoisellen luo, mutta vaatii valtavan työn saada huonokuntoinen moottori kuntoon.
Aarno yritti uutta lentoa vuonna 1914. Tämäkin yritys epäonnistui, ja tällä kertaa Demoiselle meni aivan säpäleiksi. Aarno ei koskaan päässyt ilmaan. Hän menehtyi joulukuussa 1918 vain 39-vuotiaana tuberkuloosiin.
Aarnoa on myöhemmin muisteltu suomalaisen ilmailun pioneerina ja hän toimi esimerkkinä muille lentämistä yrittäneille. Ensimmäinen onnistunut lento Suomessa tapahtui samana vuonna kuin Aarnon yritys, Helsingin Lentoviikolla 1911.
Lähteitä ja lisätietoa:
