Egypti ja Etiopia hakevat kiivaasti ratkaisua vuosien kiistaan Niilin vesistä – Egypti pelkää vesiensä loppumista ja sanoo kiistan olevan maalle "elämän ja kuoleman" kysymys
Egypti, Etiopia ja Sudan käyvät parhaillaan Afrikan unionin johdolla ratkaisevina pidettyjä neuvotteluita Niilin vesien kohtalonkysymyksestä.
Vuosia kestäneiden ja vaikeutensa vuoksi ”kiduttaviksikin” kuvattujen neuvotteluiden taustalla on Etiopian patohanke.
Etiopia on rakennuttamassa Niilille noin neljän miljardin euron arvoista patoa, jonka Egypti pelkää uhkaavan vesivarojaan.
Samalla kello tikittää neuvotteluissa yhä vaativammin. Egypti on halunnut saada sopimuksen aikaan ennen padon täyttämisen aloittamista.
– Etiopia on taas ilmoittanut ryhtyvänsä täyttämään patoallasta heinäkuussa, joten aika yhteisymmärryksen rakentamiseksi käy vähiin. Maiden on pelätty ajautuvan sotilaalliseen konfliktiin kiistan takia, sanoo STT:lle Pohjois-Afrikkaan perehtynyt yhteiskuntatieteilijä ja Egyptissä asunut vapaa tutkija Annmarie Kiiskinen.
Egyptille Niilin vedet ovat niin tärkeät, että voidaan puhua jopa elämän ja kuoleman kysymyksestä.
Maan vesivarannoista noin 90 prosenttia tulee Niilistä. Etiopian pato on valmistumassa Sinisen-Niilin yläjuoksulle, mistä valtaosa Egyptin vedestä virtaa.
Egypti on pelännyt etenkin sitä, että jos patoon pumpataan vettä liian nopeasti, tulee se aiheuttamaan jo valmiiksi kuivuudesta kärsivässä maassa vesikriisin.
Egyptin mukaan Etiopian patohanke uhkaa vaikuttaa jopa kymmenien miljoonien egyptiläisten toimeentuloon ja ruoan tuotantoon.
– Egyptille Niilin vesikysymys on elintärkeä, ja myös osa Egyptin kansallista turvallisuutta. Padon täyttäminen tavoiteaikataulussa kolmessa vuodessa loisi taloudellisen ja ekologisen katastrofin riskin erityisesti Egyptille ja myös Sudanille, sanoo Kiiskinen.
Myös Egyptin ulkoministeri on kuvannut asiaa ”elämän ja kuoleman kysymykseksi”.
– Egyptille kysymys Niilistä on elämän ja kuoleman kysymys. En usko, että kukaan on sitä mieltä, että Etiopian kehityksen tulisi tapahtua egyptiläisten elämän kustannuksella, sanoi Egyptin ulkoministeri Sameh Shoukry syyskuussa antamassaan haastattelussa al-Monitor-verkkolehdelle.
Niilillä on Egyptille myös suuri historiallinen ja kulttuurinen merkitys.
– Niilin symbolinen merkitys Egyptille on valtava. Muinaiset egyptiläiset näkivät Niilin elämän lähteenä sekä tärkeänä osana jumalten läsnäoloa. Ilman Niiliä Egyptiä ei ole. Sama elämän ja kuoleman merkityksellisyys heijastuu myös nyky-Egyptiin, Kiiskinen sanoo.
Toisaalta myös Etiopialla on pelissä paljon. Maan mukaan pato mahdollistaisi sähköjen saannin niille yli 65 miljoonalle etiopialaiselle, jotka yhä elävät ilman sähköä.
– Niilin patokiistassa ei ole kyse oikeasta ja väärästä. Jos asiaa tarkastellaan historiallisesta näkökulmasta, ovat Egyptin pelot ymmärrettäviä ottaen huomioon maan valtavan riippuvuuden Niilin vesivaroista, Kiiskinen sanoo.
– Samalla myös Etiopian epäoikeudenmukaisuuden tunne on ymmärrettävää. Vuoden 1959 kahdenvälinen sopimus takaa Niilin yksinomaiset käyttöoikeudet Egyptille ja Sudanille, hän lisää.
Kiiskisen mukaan molemmilta osapuolilta vaaditaankin nyt ymmärrystä, jotta kriisi saadaan ratkaistua.
Periaatteessa moneen sopimuksen kiistakohtaan on saatu aikaan jo sopu, ja diplomaattisen ratkaisun löytämisen suhteen on oltu toiveikkaita.
Ristiriidat koskevat käytännössä enää vain kahta asiaa: kuinka paljon Etiopia aikoo vapauttaa vettä virtaamaan takaisin Niiliin, mikäli joen aluetta koettelee useamman vuoden kuivuus. Egypti on toivonut, että Etiopia sallisi vesien virrata vapaasti eikä panttaisi vettä itselleen.
– Vaikka Etiopia on ilmoittanut olevansa valmis käyttämään osan varastoidusta vedestä kuivuuden ja kuivien kausien ehkäisemiseksi, ei maa tahdo sisällyttää sopimukseen mainintaa vedenjakelun määristä tai mistään, mikä viittaisi Etiopian olevan ”vesivelassa” Sudanille tai Egyptille, Kiiskinen sanoo.
Hänen mukaansa taustalla on Etiopian pelko siitä, että sähköntuottamiseen käytetty vesienergia kuluisi kriittisen alas aina, kun Niilin alavirran maat kärsivät kuivuudesta.
Toinen ristiriitaa aiheuttava asia on se, miten Etiopia, Egypti ja Sudan käytännössä ratkaisevat tulevaisuuden mahdolliset erimielisyydet padosta.
Egypti ja Sudan ovat toivoneet laillisesti sitovampia sopimuksia kuin mihin Etiopia on ollut valmis.
Egypti on jo valittanut patohankkeesta YK:n turvallisuusneuvostoon ja vaatinut sitä valvomaan sopimuksen syntyä. Egyptin ulkoministerin mukaan kiista voi muuten synnyttää pahimmassa tapauksessa joka konflikteja.
– Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi mainitsi kesäkuun puheessaan sekä Libyan että Etiopian, todeten odottavansa Egyptin armeijan olevan valmiudessa sotilaallisiin toimiin Egyptin rajojen sisä- ja ulkopuolella. Tämä on nähty viestinä maan sotilaallisesta valmiudesta kiistan ratkaisemiseksi, Kiiskinen sanoo.
Myös Etiopia on käyttänyt kovaa kieltä.
– Etiopian turvajoukkojen johto on sanonut olevansa valmis puolustamaan patoa tarpeen vaatiessa. Tämä on nostanut jännitteitä entisestään, luoden sotilaallisen konfliktin uhan kiistan ympärille.
Samalla Etiopian vesiministeri Seleshi Bekele on kuitenkin väläyttänyt toiveikkaita uutisia vesineuvotteluista. Hänen mukaansa sovun pitäisi syntyä jo aivan lähiviikkoina.
Kiiskisen mukaan myös Egypti haluaa välttää konflikteja alueen maiden kanssa hinnalla millä hyvänsä, sillä se tasapainottelee jo länsinaapurinsa Libyan jännitteiden kuin Pohjois-Siinain konfliktin kanssa.
– Veden puute kuitenkin heikentää talouskasvua ja turvallisuutta, ja mikäli Egypti joutuu tiukkaan paikkaan tulevaisuudessa, voi konfliktille olla kasvava mahdollisuus, Kiiskinen sanoo.
Kiista Niilin vesistä on myös osa yhä laajempaa ja yleistyvää ongelmaa. YK on arvioinut, että vuoteen 2025 mennessä jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä eli noin viisi miljardia ihmistä kärsii vesipulasta.
Veden puutteeseen on monia syitä. Siihen vaikuttaa veden käyttö viljelysmaiden kasteluun, ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuminen ja vesien saastuminen.
Ratkaisuna vesipulaan on nähty paitsi ilmastonmuutoksen hillitseminen, myös uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön pohjautuva talous.
Jos ratkaisua ei saada aikaan, vedestä aiheutuvien konfliktien ja muuttoliikkeen arvioidaan lisääntyvän.
Vedestä aiheutuvia konflikteja analysoiva Hollannin ulkoministeriön ja sen yhteistyökumppaneiden Water Peace Security -verkosto (WPS) on arvioinut, että jopa kolmannes maailman ihmisistä asuu jo nyt alueella, jossa kärsitään veden puutteesta.
Verkoston mukaan veden roolia on usein aliarvioitu konfliktien synnyssä, vaikka siihen linkittyviä konflikteja on jo nyt käynnissä tai uhkaamassa käynnistyä ympäri maailmaa.
Esimerkiksi valmiiksi jännitteisessä tilassa olevassa Irakissa yli 120 000 ihmistä joutui toissa vuonna sairaalaan juotuaan saastunutta vettä, mikä aiheutti maassa väkivaltaisia mielenosoituksia.
Intiassa ja Pakistanissa veden puute on aiheuttanut väkivaltaisiksi yltyneitä protesteja.
