Eduskuntapuolueiden enemmistö hyväksymässä velkajarrun tänään
Eduskuntapuolueet käsittelevät tänään parlamentaarisen työryhmän esitystä niin sanotusta velkajarrusta. Velkajarrulla tarkoitetaan sääntöjä siitä, kuinka paljon julkista taloutta sopeutettaisiin tulevina vaalikausina.
STT:n tietojen mukaan suurimpien puolueiden eli kokoomuksen, perussuomalaisten, SDP:n ja keskustan johdot ovat sovun kuitanneet, mutta joissakin puolueissa se tarvitsee vielä eduskuntaryhmän hyväksynnän.
Tänään odotetaan myös vihreiden ja vasemmistoliiton kantaa.
STT:n tietojen mukaan ainakin vihreät saattaa hyväksyä sovun, sillä siinä on otettu huomioon vihreiden näkökulmia erityisesti lisäämällä poikkeuslausekkeita, jotka koskevat kriisiaikojen talouskuria.
Vasemmistoliitolle sovun hyväksyminen voi olla hankalampaa. Muissa puolueissa katsotaan, että riittävän monen puolueen hyväksymä sopu tarkoittaa kuitenkin käytännössä sitä, että sellaista hallitusta ei voi syntyä, joka ei sitoutuisi velkajarrusääntöihin.
Hallitus on laatinut velkajarrusta ehdotuksensa, jota eduskuntapuolueet ovat syksyn aikana käsitelleet ja muokanneet parlamentaarisessa työryhmässä.
Suomen on kirjattava EU-säännöt lakiin ensi vuoden alkuun mennessä. Lakipaketti sisältää EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen täytäntöönpanon lisäksi kansallisia linjauksia, joista parlamentaarinen työryhmä on neuvotellut.
Neuvottelulähteiden mukaan velkajarrusovun lähtökohta on, että kaikkien eduskuntapuolueiden edustajista koostuva työryhmä sopii jatkossa rahoitusasematavoitteesta eli käytännössä sopeutustarpeesta aina ennen vaaleja neljäksi vuodeksi ja vaalikauden puolivälissä kahdeksaksi vuodeksi.
Se tarkoittaa, että eduskuntapuolueet asettavat tavoitteen sopeutuksen suuruudesta jo ennen eduskuntavaaleja. Kukin hallitus vuorollaan kuitenkin päättää keinot, joilla tavoitteeseen päästään.
Taloutta voidaan sopeuttaa menoleikkauksilla, veronkiristyksillä ja rakenneuudistuksilla.
Ensimmäinen parlamentaarinen työryhmä on määrä perustaa nyt lokakuussa.
Valtiovarainministeriön (VM) arvio sopeutustarpeesta ensi vaalikaudelle on neljän vuoden jaksolla 9,9 miljardia euroa tai jos käytetään seitsemän vuoden sopeutusjaksoa 6,4 miljardia euroa. Tässä perusskenaariossa on oletettu, että reaalinen kasvu on keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa.
Kyseessä on VM:n arvio siitä, mikä EU:n komission viiteura olisi vuonna 2027. Luvut voivat vielä muuttua.
Jokainen hallitus valitsee itse, ottaako se harteilleen neljän vuoden vai seitsemän vuoden sopeutuskauden.
Kahdeksan vuoden tarkastelujaksolla Suomen velkasuhteen pitäisi laskea keskimäärin 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain. Alijäämä ei saisi olla suurempi kuin 2,5 prosenttia vuodessa, jos alijäämäsuhde menee sen yli, hallituksen pitää ryhtyä toimiin.
Ensi kaudelle ja tämän hetken arvion mukaan myös vaalikaudelle 2031–2035 sopeutuksen raamit tulevat EU-säännöistä. Kansallinen osa ja 0,75 prosenttiyksikön velkasuhteen vähennystahti tulee voimaan 2031, mutta tällä hetkellä arvio on, että EU-säännöt ovat Suomelle tätä kireämpiä.
– EU:ta löysempää sääntöä ei ole lupa toimeenpanna kansallisesti, kertoi valtiovarainministeriön EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson maanantaina STT:lle.
Pitkällä aikavälillä Suomen velkasuhteen halutaan laskevan ensin 60 prosenttiin ja sen jälkeen 40 prosenttiin.