Eduskunta keskusteli Ukraina-tuesta ja terveisiä lähti Trumpille: "Tällainen rauha olisi äärettömän vaarallinen"
Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa nousi vahvasti esiin, kun eduskunta keskusteli Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan EU:n sotilaalliseen avustusoperaatioon.
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz lainasi Johannes Virolaisen sanoja.
– Kansanvalta on puhunut, pulinat pois.
– On kaikki syy toivoa, ja myös Suomessa ja laajemmin Euroopassa tehdä työtä sen puolesta, että Yhdysvallat presidentti Trumpin johdolla jatkaa Ukrainan tukemista. En ole tässä suhteessa kovin suuri optimisti, mutta työtä on tämän puolesta tehtävä, kokoomusedustaja sanoi.
Donald Trump on uhonnut, että hän pystyisi lyhyessä ajassa aikaansaamaan rauhan Ukrainaan. Zyskowicz varoitti rauhasta, jossa Venäjä kokisi, että hyökkäykseen kannatti lähteä.
– Se rohkaisisi Venäjää ja sen nykyjohtoa jatkamaan tällä linjalla, ottamaan takaisin lisää alueita, jotka ovat aikanaan kuuluneet Neuvostoliittoon tai ehkäpä Venäjän imperiumiin. Tällainen rauha olisi äärettömän vaarallinen maille, jotka ovat kuuluneet Neuvostoliittoon, kuten Baltian maat, tai Venäjän imperiumiin, kuten muun muassa Suomi.
– Nyt tarvitaan tukea Ukrainalle, enemmän tukea Ukrainalle USA:sta ja Euroopasta, ja Suomessa tarvitaan omasta puolustuskyvystämme riittävästi huolehtimista, Zyskowicz korosti.
SDP:n ryhmänjohtajan Tytti Tuppuraisen mielestä vaatimus Euroopan omasta panoksesta puolustukseen ja Ukrainan tukemiseen on entistäkin ajankohtaisempi.
– Euroopan on näytettävä, että se hoitaa oman osansa puolustuksesta. On myös tarpeen Yhdysvaltojen suuntaan korostaa, ettei sota Ukrainassa ole sota vain Euroopassa.
– Iranin hyökkääjälle antama aseapu ja viimeisimpänä Pohjois-Korean välitön osallistuminen taisteluihin osoittavat, että sodalla on globaalit ulottuvuudet. Yhdysvallat ei voi eristäytyä Euroopasta, Tuppurainen sanoi.
EU:n EUMAM-avustusoperaatio perustettiin kaksi vuotta sitten tarjoamaan perus- ja erikoiskoulutusta Ukrainan asevoimille.
Eduskunnassa keskustelun pohjana oli hallituksen selonteko Suomen osallistumisen jatkamisesta operaatiossa. Ulkoasiainvaliokunta on hyväksynyt siitä mietinnön yksimielisesti. Operaation kansainvälistä mandaattia jatketaan nyt kahdella vuodella.
Tähän mennessä jo noin 60 000 ukrainalaista sotilasta on saanut koulutusta. Yli 200 suomalaiskouluttajaa on osallistunut koulutustoimintaan, jota on järjestetty muun muassa Saksassa ja Puolassa.
Suomi jatkaa osallistumistaan enintään 60 sotilaalla, jotka toimivat koulutus- ja neuvonantotehtävissä.
Keskustan kansanedustajan Hannu Hoskosen mukaan on ”aivan erinomaista”, että Euroopan unioni on saanut yhteisen Ukrainan avustusoperaation aikaiseksi ja tuki jatkuu.
– Ukraina käy tällä hetkellä sotaa vapaan Euroopan ja itsemääräämisoikeuden ja demokraattisen päätöksenteon puolesta. Kukapa olisi 15 vuotta sitten uskonut, että Euroopan ytimessä ruvetaan käymään sotaa, suurimittaista sotaa, jossa todella tehdään kaikki ne mahdolliset ilkeydet, mitä sodassa yleensä voidaan tehdä.
Hoskosenkin mukaan EU:n yhteinen toiminta on tärkeää varsinkin nyt, kun Yhdysvaltoihin on juuri valittu uusi presidentti.
– Tässä tilanteessa tällainen selonteko on äärimmäisen tärkeä, koska se on myös viesti Yhdysvaltoihin päin, että Euroopan unioni on tässä asiassa yhtenäinen ja pystyy toimimaan määrätietoisesti Ukrainan hyväksi.
Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari piti arvokkaana sitä, että ulkoasiainvaliokunnan mietintö on yhtenäinen ja kaikki puolueet haluavat tukea Ukrainaa.
– Tiedättekö, että se ei ole itsestäänselvyys edes Euroopassa? Todella monissa maissa keskustellaan siitä, mihin raha laitetaan. Kuitenkin Ukraina taistelee koko länsimaisen demokratian puolesta, Kalmari sanoi.
– Tämä on myös, aivan kuten edustaja Hoskonen sanoi, viesti meiltä Yhdysvaltoihin, että Eurooppa on Ukrainan puolella, ja meidän tulee viedä viesti sinne Yhdysvaltoihin, että myöskin heidän tulee seisoa loppuun asti Ukrainan puolella. Ja jos tässä tapahtuu rauhanneuvotteluja, niin ei voi olla niin, että Euroopan tai varsinkaan Ukrainan yli näitä neuvotteluja käydään.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) totesi, että Suomi jatkaa Ukrainan vahvaa tukemista eri tavoin niin kauan kuin on tarpeen.
– Suomi jatkaa Ukrainan kokonaisvaltaista tukemista muun muassa kehitysyhteistyön, puolustustarvikeavun, siviilikriisinhallinnan ja humanitaarisen avun kautta. Suomi tukee Ukrainaa myös kansalaisjärjestöjen, Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja Nato-rahastojen kautta.
– Euroopan unionin, mukaan lukien sen jäsenmaiden, vahva ja yhtenäinen tuki Ukrainalle on välttämätöntä, Valtonen sanoi.
Ulkoministerin mukaan Suomen osallistumisen kustannukset EUMAM‑operaatioon sotilaallisen kriisinhallinnan osalta ovat alustavan arvion mukaan ensi vuonna noin 11,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 noin 11,9 miljoonaa euroa.
SDP:n kansanedustaja Jani Kokko sanoi, että vaikka operaatiota jatketaan, Ukraina tarvitsee enemmän taloudellista, poliittista, humanitaarista ja sotilaallista tukea ja ”ennen kaikkea kaikkien rajoitteiden ja pidäkkeiden poistamista läntisten aseiden käytöltä Venäjän federaation alueella”.
– Ei voi olla niin, että samaan aikaan, kun venäläiset sotilaat tiputtelevat drooneista kranaatteja ukrainalaissiviilien niskaan, Ukraina joutuu taistelemaan vapautensa ja kansalaistensa puolesta toinen käsi selän takana.
– Toivottavasti Suomesta lähtee vahva viesti eurooppalaisiin päätöksentekopöytiin tässä suhteessa: että Ukrainan on annettava käyttää kaikkia niitä keinoja, jotka YK:n peruskirja sille antaa itsepuolustukseksi tätä hyökkäystä kohtaan.
Kokko peräänkuulutti päättävyyttä ja ripeyttä Ukrainan tukemisessa.
– Me tiedämme, että Venäjällä autoritaarisena, itsevaltaisesti johdettuna maana on aikaa. Heillä on aikaa tapattaa omia sotilaitaan, heillä on aikaa odottaa, koska lännen sietokyky, kestävyys katkeaa, koska kansalaismielipide länsimaissa alkaa kääntymään Ukrainan tukea vastaan. Ja silloin he ovat voittaneet, ja tätä me emme saa antaa tapahtua.