Eduskunnassa etenee uusi kokeilu: Pitkäaikaistyöttömät töihin työttömyysturvalla

Eduskunnassa etenee parhaillaan hallituksen työelämäkokeilu, jossa pitkäaikaistyöttömät voisivat työskennellä kunnissa ja yrityksissä työttömyystuella.

Tämä korvaisi nykyisen kuntouttavan työtoiminnan. Yrityksessä työtön voisi työskennellä enintään puoli vuotta ja kunnalla enintään vuoden.

Kokeilu koskisi viittä kuntaa, Poria, Raumaa, Kuopiota, Siilinjärveä ja Tuusniemeä. Niissä asuu yhteensä parituhatta kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvaa henkilöä, joista kokeiluun pääsisi soveltuva osa.

– Hallituksen esityksen mukaan kunnille tarjoutuisi mahdollisuus tarjota vuoden 2018 loppuun asti samoja TE-palveluja, joita TE-toimistotkin tarjoavat. Kunnat kohdentaisivat ne kuitenkin valitsemilleen henkilöille, joista moni on ollut pääsääntöisesti pitkään työttömänä, sanoo erityisasiantuntija Hanna Liski-Wallentowitz työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työelämäkokeiluun sisältyisi myös aina kunnan järjestämä, kokeilun aikana henkilölle annettava ohjaus ja valmennus. 

– Parhaimmillaan tällä voidaan vaikuttaa pitkäaikaistyöttömyyteen. Kunnat ovat vuosia tuoneet esille sen, että niillä on liian vähän mahdollisuuksia vaikuttaa työttömille tarjottaviin palveluihin, vaikka niillä on työmarkkinatuen maksuosuus, Liski-Wallentowitz sanoo.

Lain on määrä tulla voimaan jo elokuun alussa ja se olisi voimassa ensi vuoden loppuun. 

Kunnalla on oikeus saada kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvauksena 10,09 euroa päivää ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa henkilöä kohti.

Kuntia on kritisoitu siitä, että ne ovat halunneet järjestää kuntouttavaa työtoimintaa vain putsatakseen työmarkkinatukilistojaan.

– Kuopiossa ei ole koskaan sellaista tehty. Meillä on lähdetty aina asiakkaan tarpeesta, sanoo kokeilussa mukana olevan Kuopion työllisyyspalvelujen johtaja Pirjo Oksanen.

Oksasen mukaan ilmaistyön teettämisen näkökulmasta työelämäkokeilussa tulevat eteen samat ongelmat kuin kuntouttavassa työtoiminnassakin.

– Tällä hetkellä esimerkiksi työpajat teettävät alihankintatöitä kuntouttavan työtoiminnan ihmisillä. Sitä perusproblematiikkaa tämä ei poista. Sama ongelma on esimerkiksi työkokeilussa, joka on laissa.

Hänen mukaansa kunta voi valvoa väärinkäytöksiä esimerkiksi niin, että yritys ei enää saisi kokeilusta työtöntä työntekijää, jos työpaikkoja ei ala syntyä, vaikka yritys näyttää tarvitsevan ilmaistyöntekijöitä jatkuvasti.

– Sen sanon, että olemme epäonnistuneet tosi pahasti, jos tämä syrjäyttää palkkatyötä tekevän henkilön, Oksanen sanoo.

Rauma ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä siitä, osallistuuko se kokeiluun. 

– Hankkeeseen on alun perin haettu jo viime vuoden kesäkuussa. Se on muuttunut vahvasti siitä, mitä vuosi sitten haettiin, voisi sanoa, että pienimuotoisemmaksi. Siihen ovat vaikuttaneet tietojärjestelmäasiat, päätösvaltuudet ja lainsäädäntöpohjat. Työhallinnon työ on hyvin juridisoitu. Ei sitä voi muuttaa ihan noin vaan yhtäkkiä, sanoo aikuis- ja perhetyön päällikkö Saila Hohtari Raumalta.

Hallitus pohjaa kuntien roolia vahvistavan kokeilunsa parin vuoden takaiseen hallitusohjelmaan, jossa haluttiin selvittää työvoimapalvelujen siirto kunnille.

Sen jälkeen hallitus linjasikin, että julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyvät maakunnille.

Liski-Wallentowitzin mukaan virkamiesvalmistelussa nähtiin ristiriita kokeilun ja maakuntauudistuksen välillä. Hallitukselle myös ehdotettiin, että kokeilu voitaisiin toteuttaa toisella tavalla.

Hallitus kuitenkin toi lakiesityksen eduskuntaan. Se on tänään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan pöydällä.

– Päätettiin avata kokeilut, jotka tukisivat tätä maakuntamalliin siirtymistä ja muuttunutta asentoa. Sitä ei haluttu liikaa rajata hakukirjeessä, jotta kunnissa olisi kokeiluhenkeä, Liski-Wallentowitz sanoo.

Oksanen uskoo, että kokeilu hyödyntää myös tulevia maakuntia.

– Tarkoitus on nimenomaan luoda siirrettäviä hyviä toimintamalleja. Asiakkaat säilyvät ihan samoina, onpa se sitten kunta tai maakunta se järjestäjä. Myös ne ihmiset, jotka ovat palveluita tuottaneet, säilyvät hyvin samoina. Organisaatio ei ole tässä merkittävin tekijä, vaan se, miten palvelut vastaavat asiakkaan tilanteeseen.