Eduskunnan täysistunto, tahallisen väärinymmärryksen MM-kisat? – "Tiivistää aika hyvin sen, mihin keskustelukulttuuri on mennyt"
Eduskunnan puhekulttuuri alkoi muuttua kärjekkäämmäksi juuri ennen 2010-luvun alkua perussuomalaisten nousun myötä, tutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta sanoo.
Kansanedustajat ovat perinteisesti nousseet eduskuntaan oltuaan ensin poliittisessa nuorisojärjestössä oppimassa poliittista kielenkäyttöä ja politiikan sosiaalisia normeja. Perussuomalaiset muodostavat tässä usein poikkeuksen, ajatuspaja Alkion tilaisuudessa puhunut Kokko toteaa.
Suomessa on myös otettu Yhdysvalloista mallia siinä, miten politiikkaa tehdään sosiaalisessa mediassa.
Menneinä vuosina eduskunnan täysistunnossa kuultiin retorista leikittelyä, nyt puhe on usein jopa henkilöön menevää ilkeilyä.
Sosiaalisen median lainalaisuudet siirtyvät suoraan istuntosaliin. Jos haluaa saada huomiota, täytyy sanoa mahdollisimman ilkeästi tai pisteliäästi.
Kokon mukaan keskustan kansanedustaja Markus Lohi on kuvannut asiaa osuvasti: jos eduskunta on tahallisen väärinymmärryksen MM-kisat, niin Twitter on olympialaiset.
– Se tiivistää aika hyvin sen, mihin keskustelukulttuuri on mennyt. Ei niinkään enää kuunnella vastapuolen argumetteja, vaan halutaan lähtökohtaisesti ymmärtää väärin.
Kokko muistuttaa, että sosiaalisen median palvelut on suunniteltu kaupallisista lähtökohdista, eikä ensisijaisesti tukemaan mahdollisimman järkiperäistä keskustelua. Eduskunnassakin pyritään usein vääristelemään totuutta faktojen kunnioittamisen sijaan.
– Täysistuntopuheenvuoroissa pinnallisuudella, tai voisiko sanoa älyllisellä epärehellisyydellä, pyritään nostamaan mediaan uppoavia lausuntoja hyvin vahvasti esille.
Kokon mukaan eduskuntakeskustelu oli ennen huomattavasti suunnitelmallisempaa, puheenvuoroihin valmistauduttiin paremmin.
– Debatti on nyt eduskunnassa monivivahteisempaa, mikä ehkä seuraajan näkökulmasta on ihan virkistävää. Mutta toisaalta tajunnanvirtaan pohjautuva puhe johtaa herkästi siihen, että siellä saatetaan sanoa epähuomiossa tai tarkoituksella sellaista, mikä ei ole niin tarkkaan pohdittua, ja saatetaan loukata paikalla olevaa kansanedustajaa tai jotain ihmisryhmää, Kokko sanoo.
Mikä on median rooli ja vastuu siinä, että kansanedustajat pääsevät julkisuuteen nimenomaan kärkkäillä kommenteilla?
Tätä Kokko kysyi Alkion tilaisuudessa keskustan ex-kansanedustajalta, toimittajanakin työskennelleeltä Aila Paloniemeltä.
Paloniemi myönsi, että nyt eletään klikkausjulkisuuden aikaa.
– En usko, että toimittajat voivat kovin paljon tehdä asialle, elleivät medioiden julkaisijat ajattele, että pitäisi toimia toisella tavalla. Se ei näytä nyt helposti toteutuvan.
Paloniemi totesi, että kansanedustat ovat myös itse vastuussa siitä, mitä päästävät suustaan.
– Vastuullisia on useampia, mutta ei ole helppoa sanoa, miten tämä korjataan.
