Disinformaatio koronarokotteista nostaa päätään, mutta Supon mukaan järjestelmällistä kampanjointia ei ole havaittu
Viranomaiset pitävät mahdollisena, että koronarokotuksista lähtee liikkeelle valheellisia väittämiä eli disinformaatiota. Tähän mennessä järjestäytynyttä disinformaatiokampanjointia ei suojelupoliisin mukaan ole havaittu.
Massarokotusten alkua joudutaan vielä odottamaan, mutta jo nyt pyörivät mainokset, joissa luvataan Suomen olevan käsivarren mitan päässä paremmasta.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu viestintää, joka tähtää riittävän rokotekattavuuden saavuttamiseen. Televisiossa näkyvä video on osa tätä kampanjaa.
Viestintään kohdistuu kuitenkin myös riskejä, joita on listattu ministeriön laatimassa viestintäsuunnitelmassa. Tarkoituksellinen valheiden levittäminen tunnutaan ottavan vakavasti, sillä suojelupoliisilta ja valtioneuvoston tilannekeskukselta on pyydetty tukea disinformaatioon vastaamisessa.
Verkossa saattaa törmätä jo nyt suomenkieliseen, epäluuloja lietsovaan materiaaliin. Muutamissa kaupungeissa on jaettu rokotevastaisia lentolehtisiä.
Suposta kerrotaan STT:lle, että rokotevastaisen materiaalin levittäminen ei vaikuta toistaiseksi järjestäytyneeltä.
Disinformaation riski sen mukaan kuitenkin kasvaa, jos pandemia pitkittyy tai rokotusten antaminen ei etene suunnitellusti. Rokotevastaisen liikehdinnän arvioidaan vaikuttavan erityisesti niihin ihmisiin, jotka suhtautuvat rokotuksen ottamiseen epäilevästi.
Epäluuloa lietsovat jutut ovat löytäneet paikkansa vaihtoehtomedioiksi itseään kutsuvilta sivustoilta, kuten uudelta MV-sivustolta. Aiemmin tällä viikolla sivustolla oli esimerkiksi juttu, jonka mukaan media vaikenisi koronarokotuksen vakavista haittavaikutuksista.
Todellisuudessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea julkaisee säännöllisesti tietoa haittavaikutusilmoituksista, joista on uutisoitu myös mediassa.
Fimeaan oli tehty torstaina päivitettyjen tietojen mukaan koronarokotteista 710 haittavaikutusilmoitusta, joista vakavia ilmoituksia 232. Yhteensä rokoteannoksia oli saman päivän tietojen mukaan annettu vajaa 400 000.
Uutismaisuutta matkivan sisällön rinnalla eri sivustoilta löytyy videoita, joissa rakennellaan mitä villeimpiä salaliittoteorioita. Yhdellä videolla annetaan ymmärtää, että ihmisiin istutettaisiin rokoteannosten mukana mikrosiruja ja kehitellään outoja kuvioita liikemies Bill Gatesin roolista rokotusten edistäjänä.
Valtioneuvoston tilannekeskuksen päällikkö Ari Lahtela kertoo, että koronarokotteen vastaiset globaalit narratiivit näyttäytyvät myös Suomen salaliittoja lietsovilla sivustoilla. Tyypillistä tarinankerrontaa on hänen mukaansa väittää, ettei viranomaistieto pidä paikkansa tai että rokotteisiin liittyisi piiloteltuja vaaroja.
Mielikuvia, joko hyviä tai pahoja, liitetään myös valtioihin, joista rokoteyhtiöt ovat kotoisin. Retoriikassa näkyy Lahtelan mukaan esimerkiksi Qanon-verkostolle tyypillinen tapa rakentaa tarpeetonta epäluottamusta julkishallintoa kohtaan. Kyseisen verkoston vaikutus on hänen mukaansa Suomessa tällä hetkellä pieni.
Lahtelan johtama tilannekeskus tuottaa tilannekuvaa valtionjohdolle ja eri viranomaisille. Valtioneuvoston viestintäosastolle on vastikään perustettu strategisen viestinnän tiimi, jonka yhtenä tehtävänä on viranomaisten tukeminen informaatiovaikuttamiseen varautumisessa ja vastaamisessa. Viisihenkisen ryhmän toimikausi kestää ensi vuoden loppuun.
Minkälainen tilannekuva tällä hetkellä on? Lahtelan mukaan disinformaatio on marginaalista.
– Suomalaisia suojaa läpinäkyvä ja avoin keskustelu. Salaliitot syntyvät silloin, jos viranomaisviestintä ei toimi. Tietoa on kyllä tarjolla, mutta jos ihmiset eivät luota siihen, syntyy tilaa vaihtoehtoisille tavoille selittää tapahtumia, Lahtela vastaa.
Avoimen hallintokulttuurin ja keskustelun takia hän ei usko, että disinformaatiosta tulisi Suomessa merkittävää ongelmaa.
– Kyselytutkimusten mukaan kansalaiset luottavat eniten terveydenhuollon työntekijöiden ja johtavien asiantuntijoiden tietoihin, kuten myös puolustusvoimiin, turvallisuustyötä tekeviin ja tutkimusmaailmaan. Vähiten luotettiin sosiaalisen median vaikuttajien tietoihin.
Lahtela viittaa tuoreimpaan kansalaispulssi-selvitykseen, joka toteutettiin helmikuun alussa. Selvityksestä käy ilmi, että epävarmuus on vähentynyt oman rokotusvuoron lähestyessä. Kun ihmisiltä kysyttiin, hankkisivatko he saataville tulevan koronarokotteen, 85 prosenttia vastasi ottavansa sen melko tai täysin varmasti. Viime vuoden lopulla vastaava osuus oli 75 prosenttia.
Tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta arvioi hänkin, ettei vastakampanjoilla tule olemaan merkittävää vaikutusta rokotusten onnistumiseen. Pienenä vaarana ovat sen sijaan epäröivien ihmisten verkostot, jotka voivat levitä.
Terveysviranomaisten ja alan ammattilaisten olisi hänen mielestään tärkeää antaa vastauksia ja kohdata ihmisten huolet asiallisesti. Vuolanto on aiemmin tutkinut syitä, miksi ihmiset käyttävät täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja.
– Rokotteiden ympärillä oleva julkinen ilmapiiri rakentuu sen mukaan, minkälainen vuorovaikutus viranomaisten, alan ammattilaisten ja kansalaisten välillä on.
Rokote-epäröintiä ei saisi tuomita ja pitäisi varoa, ettei kysymyksiä esittävää ihmistä leimata vahingossa tyhmäksi. Sitä kautta epäröivien ryhmä marginalisoitaisiin yhä vahvemmin. Vuolanto painottaa, että epäröinti on eri asia kuin kampanjoiva vastustaminen, saati tahallinen valheiden levittäminen.
– Tavallinen rokotteita epäröivä henkilö Suomessa on sellainen, joka miettii ihan arkisia asioita kuten omaa ja perheensä hyvinvointia ja etsii vastauksia.
Terveydenhuoltojärjestelmä lähtee Vuolannon mukaan siitä, että ihminen on itse aktiivinen, etsii tietoa ja tekee ratkaisunsa. Sen takia ihmisten aito kohtaaminen terveydenhuollossa on hänen mielestään niin tärkeää.