Diktaattori piti kaataa 60 vuotta sitten – nöyryytys suurvallalle, ydintuhokin oli lopulta lähellä
Kapitalistisella Yhdysvalloilla oli syytä huoleen, sillä kommunistit olivat ottaneet johdon aivan suurvallan takapihalla.
Fidel Castrosta oli vallankumouksen jälkeen tullut Kuuban johtaja vuonna 1959. Koko joukko kuubalaisia oli paennut Castron kommunistihallintoa Yhdysvaltoihin ja oli valmis uuteen taisteluun.
Kuuban saarivaltioon on Yhdysvalloista lähimmillään alle kahden sadan merikilometrin päässä. Kommunistinen hallinto aivan Yhdysvaltojen tuntumassa tarkoitti sitä, että kommunistisella suurvallalla Neuvostoliitolla voisi olla Kuuban kautta pääsy ideologisen vastustajansa iholle.
Yhdysvaltojen tuore presidentti John F. Kennedy tuli siihen tulokseen, että Castron hallinto on kaadettava.
Myöhemmän ajan näkökulmasta Kennedy saattoi olla oikeassa.
Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA suunnitteli operaation, jolla kommunisteja paenneista taistelijoista muodostetut joukot kaappaisivat vallan. Operaatio käynnistyi tasan kuusikymmentä vuotta sitten, 17. huhtikuuta 1961.
Vuodesta 1960 alkaen yhdysvaltalaiset kouluttivat Castron joukkojen vallasta syöksemän diktaattori Fulgencio Batistan pakenemaan joutuneita kannattajia leireillä Nicaraguassa ja Guatemalassa. Koulutettavia oli noin tuhat.
Yhdysvallat osallistui huhtikuun 1961 operaatioon itse vain materiaalituella, ja kuubalaisemigrantit saivat hoitaa taistelut. Osasyynä oli pelko siitä, miten Neuvostoliitto reagoisi, jos Yhdysvallat hyökkäisi omilla sotilaillaan.
Aluksi yhdysvaltalaiskoneet, joita lensivät kuubalaiset Kuuban väreissä, pommittivat Kuuban lentokenttiä. Kaksi päivää myöhemmin alkoi varsinainen operaatio.
Operaatio tunnetaan nimellä Sikojenlahden maihinnousu. Sikojenlahti on suora suomennos paikan nimestä. Kuubalaisilla oli käytössään hyvät varusteet ja panssariajoneuvoja, ja he suorittivat myös laskuvarjo-operaation etulinjan taakse.
Operaatioon osallistui noin 1300 kuubalaista vastavallankumouksellista. Sikojenlahden läheisyydessä oleva lentokenttä oli tarkoitus vallata nopeasti, mutta kaikki meni mönkään alusta alkaen.
Castron joukot onnistuivat reagoimaan nopeasti. Lisäksi alue oli hallituksen vankkaa tukialuetta, eikä vastavallankumouksellista tukea herunut. Kommunistit onnistuivat myös ajamaan ilmavoimiensa avulla maihinnousijoiden laivat ja veneet nopeasti pois.
Maihinnousijoista henkensä menetti 118 miestä ja melkein kaikki loput jäivät vangiksi. Maihinnousu oli torjuttu kolmessa päivässä.
Loppujen lopuksi oli selvää, ettei noin vähäisellä joukolla ollut edellytyksiä onnistua operaatiossa.
Niin, miksi Kennedyn olisi kannattanut varmistaa operaation operaation onnistuminen?
Yhdysvallat alkoikin kouluttaa omia joukkojaan Kuuban mahdollista valtausta mielessä pitäen.
Sikojenlahden maihinnousu oli arvovaltatappio Yhdysvalloille. Operaation epäonnistuminen vaikutti osaltaan siihen, että maailma kävi ydinsodan partaalla.
Voi toki kysyä, olisiko Sikojenlahden operaation onnistuminen tai Yhdysvaltojen suora operaatio Kuubaan myös vienyt suurvaltojen jännitteet ydinsodan partaalle.
Lokakuussa 1962 Neuvostoliitto oli kuljettamassa liittolaismaahansa Kuubaan ydinohjuksia. Yhdysvallat ei voinut tätä tietenkään sallia.
Yhdysvallat esti saarrolla Neuvostoliittoa tuomasta ohjuksia laivoillaan Kuubaan. Neuvostoliitto oli jo onnistunut tuomaan ohjuksia maahan jonkin verran, samoin maassa oli 40 000 neuvostosotilasta.
Saarto vei jännitteet niin pitkälle, että ydinsota näytti mahdolliselta. Lopulta neuvotteluteitse löydettiin molempia suurvaltoja miellyttävä lopputulos, kun Neuvostoliitto veti ohjuksensa ja joukkonsa pois, ja Yhdysvallat suostui viemään ohjuksensa pois Turkista ja lupasi, ettei tule hyökkäämään Kuubaan.