Budjettipäällikkö ei näe tarvetta isoille lisäleikkauksille syksyn riihessä
Hallituksen syksyn budjettiriihessä ei näillä näkymin tarvitse päättää uusista isoista säästöistä tai veronkorotuksista, arvioi budjettipäällikkö Mika Niemelä valtiovarainministeriöstä (VM).
Valtion ensi vuoden talousarvion valmistelu käynnistyy keskiviikkona VM:n sisäisillä budjettineuvotteluilla. Niemelän mukaan nyt on keskeistä varmistaa, että hallituksen aiemmista päätöksistä pidetään kiinni ja ne saadaan vietyä täysimääräisesti eteenpäin.
– Jos näyttää siltä, että joidenkin säästöpäätösten toimeenpanossa ei onnistuta, niin sitten tulee pohdittavaksi, tarvitseeko tehdä joitakin korvaavia säästötoimia, Niemelä kertoo STT:lle.
Korvaavien säästöjen kokoluokka ei kuitenkaan olisi erityisen suuri.
– Voidaan puhua suuruusluokkana kymmenistä miljoonista euroista, Niemelä sanoo.
Keskiviikkona alkavissa neuvotteluissa VM käy läpi rätinkejään ja puntaroi, onko korvaaville toimille tarvetta.
– Voi olla, että jotkut säästöt eivät realisoidu ihan siinä aikataulussa kuin on arvioitu. Meidän pitää arvioida, vaativatko ne korvaavan säästön vai pysytäänkö edelleen EU:n alijäämäkriteerien ja muiden tavoitteiden puitteissa.
Samalla on Niemelän mukaan tärkeää, että uusista menolisäyksistä pidättäydytään.
– Pidetään sellaista kurinalaista budjettipolitiikkaa, ja ei niin sanotusti kolikon toisella puolella lisätä menoja, kun toisella puolella säästetään.
Viestiä kurinalaisesta taloudenpidosta välitti myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) maanantaina viestipalvelu X:ssä julkaistulla videolla. Purran mukaan julkisen talouden liikkumavara on olematon ja linja säilyy tiukkana.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kevään kehysriihessä mittavista kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista. Uusien säästöjen ohella hallitus linjasi kehysriihessä muun muassa yleisen arvonlisäverokannan nostosta.
Kehysriihen päätökset olivat avainasemassa siinä, että Suomi alkukesästä vältti täpärästi joutumisen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn eli niin sanotulle talouden tarkkailuluokalle.
Uhka ei kuitenkaan ole ohi, sillä EU-komissio arvioi Suomen taloudenpitoa jälleen ensi keväänä. Jos Suomi haluaa välttää passittamisen tarkkailuluokalle, pitäisi julkisen talouden alijäämä painaa tänä vuonna alle 3,5 prosenttiin ja ensi vuonna alle 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
VM:n kesäkuun talousennusteen perusteella rajat olisivat ylittymässä kummankin vuoden osalta. Ennusteessa alijäämää kertyisi tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 3,1 prosenttia bkt:stä.
Budjettipäällikkö Niemelä kuitenkin sanoo, ettei alijäämän painaminen sallittuihin rajoihin välttämättä vaadi hallitukselta uusia sopeutuspäätöksiä.
Tämä johtuu siitä, että VM:n kesäkuun ennuste ei ota huomioon kaikkia toimia, joista hallitus on jo päättänyt. Ennusteessa ei ole mukana esimerkiksi sellaisia hyvinvointialueiden säästöjä, joiden toteutuminen riippuu alueiden omista päätöksistä.
– Kun niitä huomioidaan ennusteen alijäämän lisäksi, päästään tilanteeseen, että pystytään välttämään liiallisen alijäämän menettely.
Valtiontalouden kannalta yksi keskeinen riski liittyy hyvinvointialueiden toimintaan ja siihen, miten alueiden alijäämät kehittyvät. Alijäämät ovat tänäkin vuonna muodostumassa ennakoitua suuremmiksi.
Niemelä kertoo, että hyvinvointialueiden toukokuisen arvion mukaan alijäämää olisi kertymässä noin 1,25 miljardia euroa. Aiempi arvio oli 0,9 miljardia euroa, eli lisäystä on tulossa satoja miljoonia euroja.
Kuluvan vuoden alijäämät eivät kuitenkaan vaikuta valtion ensi vuoden budjettiin, jota nyt valmistellaan. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2024 ennakoitua suurempi alijäämä korvataan hyvinvointialueille vasta vuonna 2026.
Sen sijaan nopeampi lovi valtion budjettiin aiheutuisi siitä, jos Vantaan ja Keravan hyvinvointialue saa läpi pyyntönsä lisärahoituksesta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on hakenut valtiolta lisärahoitusta 74 miljoonaa euroa tälle vuodelle ja 74 miljoonaa euroa ensi vuodelle.
Jos lisärahoitus myönnettäisiin, se vaikuttaisi Niemelän mukaan valtion budjettiin jo tänä ja ensi vuonna. Valtio ei ole vielä tehnyt päätöstä Vantaan ja Keravan lisärahoituspyyntöön.
Riskejä liittyy myös yleiseen talouskehitykseen. Tänä vuonna Suomen talous jatkaa vielä vaisua taaperrusta, mutta Niemelä näkee jo pilkahduksia paremmasta tulevaisuudesta. VM on ennustanut Suomen ponnistavan ensi vuonna jo 1,6 prosentin talouskasvuun.
– Mutta jos tässä tapahtuu joitakin kasvua heikentäviä tekijöitä, niin se voi heijastua budjettiin muun muassa sitä kautta, että työllisyys kehittyisi ennakoitua heikompaan suuntaan.
Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä Länsirata-hanke, joka jäi ilman hakemaansa 176 miljoonan euron EU-rahoitusta. Länsiradan toteuttamisesta on kirjaus hallitusohjelmassa, ja pääministeri Orpo on vakuuttanut hankkeen myös toteutuvan.
Toisaalta liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) on suhtautunut Länsirataan kriittisesti, ja ratahanke on herättänyt arvostelua ainakin osassa hankeyhtiön kunnista. Länsiradan investointikustannusten on arvioitu olevan kaikkiaan yli kolme miljardia euroa.
Ratahankkeen jääminen ilman EU-tukea tarkoittaa budjettipäällikkö Niemelän mukaan sitä, että puuttuva osuus rahoituksesta täytyy kaivaa jostain muualta.
– Käytännössä se tarkoittaisi tässä omaisuustulojen kasvattamista.
Valtio saa omaisuustuloja esimerkiksi osingoista ja yhtiöomistustensa myymisestä.
– Tässä on varmasti sitten jatkovalmistelun paikka, ja katsotaan sitten, mitkä ovat mahdollisuudet hanketta edistää. Niemelä sanoo.
Valtiovarainministeriön sisäisten budjettineuvotteluiden tuloksista on määrä kertoa torstaina. VM:n budjettiehdotus julkaistaan verkossa perjantaina.
Syyskuun alussa on vuorossa hallituksen budjettiriihi, jossa tehdään päätökset valtion ensi vuoden rahankäytöstä.