Azerbaidzhanin lobbarina toiminut Jaakko Laakso sai elinikäisen porttikiellon Euroopan neuvostoon – luopui itse kunniajäsenyydestä

Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Jaakko Laakso on saanut elinikäisen porttikiellon Euroopan neuvoston sekä neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen tiloihin, kerrotaan yleiskokouksen päätöksessä.

– Komitea katsoo, että Laakson tapauksessa on ollut vähäinen loukkaus parlamentaarisen yleiskokouksen eettisiin sääntöihin. Se päätti, että Laaksolta evätään eliniäksi oikeus päästä Euroopan neuvoston ja parlamentaarisen yleiskokouksen tiloihin, päätöksessä sanotaan.

Neuvosto otti päätöksessään huomioon sen, että Laakso luopui itse neuvoston kunniajäsenyydestä. STT:n tavoittama Laakso kommentoi päätöstä lyhyesti.

– Pidän ratkaisua sellaisena, joka sopi sekä Euroopan neuvoston sääntökomitealle, että minulle. Olin jo aiemmin ilmoittanut, etten aio tulevaisuudessa osallistua Euroopan neuvoston kokouksiin.

Neuvoston asettama tutkimusryhmä kertoi keväällä raportissaan Laakson toimineen Azerbaidzhanin lobbarina.

Raportin mukaan Azerbaidzhan on pyrkinyt lobbaamaan ja lahjomaan parlamentaarisen yleiskokouksen jäseniä, jotta maan ihmisoikeusloukkauksia ei nostettaisi voimakkaasti esiin.

Laakson lisäksi pääsyn Euroopan neuvostoon ja parlamentaariseen yleiskokoukseen menetti myös joukko muita Azerbaidzhanin lobbareina toimineita.

Toisin kuin Laaksolla, osan rikkomukset katsottiin vakavaksi.

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan mielestä päätös Laakson porttikiellosta on luonnollinen seuraus siitä, mitä tutkimusryhmä kertoi raportissaan.

Laakson mukaan kyse on ollut normaalista konsulttitoiminnasta.

Huhtikuussa Laakso sanoi STT:lle, että hänellä oli Euroopan neuvostoon yleistoimeksianto, jonka lähtökohtana oli Azerbaidzhanin ja Euroopan neuvoston välisten epänormaalien suhteiden normalisointi.

Laaksolla on ollut toimeksiantoja azerbaidzhanilaisilta politiikoilta, ministereiltä ja vaikuttajilta järjestöjen kautta. Hän ei halua mainita poliitikkoja tai järjestöjä nimeltä.

Laakson toimeksiannot Azerbaidzhanista alkoivat hänen sanojensa mukaan sen jälkeen, kun hän oli jo jäänyt pois Suomen eduskunnasta.

Hän kertoo, että ei voi vastata yksiselitteisesti siihen kysymykseen, minä vuosina hän on ottanut toimeksiantoja.

– Se on vähän monimutkaisempi kysymys, koska toimeksiannot alkavat ja toimeksiannot loppuvat ja niitä on limittäin ja lomittain, Laakso sanoi huhtikuussa.

Laakso ei kertonut, minkälaisia summia hänelle on maksettu, sillä kyse on hänen mukaansa liikesalaisuuksista.

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) mielestä päätös Laakson porttikiellosta on luonnollinen seuraus siitä, mitä tutkimusryhmä kertoi raportissaan.

Anttilan mukaan päätös porttikiellosta on ainoita toimia, joihin Euroopan neuvosto voi asiassa ryhtyä.

– Muut mahdolliset keinot – jos niitä tarvitaan – ovat siirtyneet kansallisten parlamenttien kontolle, Anttila sanoi STT:lle.

– Se on sitten eduskunnan puhemiehen ja eduskunnan vastuulla, onko asiassa vielä jotain tehtävä.

Anttilan mukaan vastaavanlaista päätöstä porttikiellosta ei ole aiemmin tehty ainakaan sinä aikana, kun Suomi on kuulunut Euroopan neuvoston jäsenvaltioihin eli vuodesta 1989.

Laakson mukaan kyse on idän ja lännen välisestä poliittisesta valtakamppailusta.

STT kertoi huhtikuussa Laakson toimineen Azerbaidzhanissa myös vaalitarkkailijana.

Laakso oli omien sanojensa mukaan tarkkailijana maassa samassa kuussa järjestetyissä presidentinvaaleissa.

Hän kertoi edustaneensa Gisdi-nimistä bulgarialaista järjestöä, joka on harjoittanut vaalitarkkailua maassa vuodesta 2003.

Järjestön päätelmät vaalien avoimuudesta eroavat räikeästi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin havainnoista.

– Vaalit järjestettiin kansainvälisten standardien mukaan, tulos edustaa Azerbaidzhanin kansan tahtoa, vaalien demokraattisuutta suitsuttavassa raportissa muun muassa todetaan.

Etyjin mukaan vaaleissa tapahtui räikeitä rikkomuksia, todellista kilpailua ei ollut, ääniä väärennettiin ja vaalit kärsivät läpinäkyvyyden puutteesta.

Azerbaidzhan arvosteli Etyjin raporttia puolueellisuudesta ja kielsi väärinkäytökset.

Laakson mukaan kyse on idän ja lännen välisestä poliittisesta valtakamppailusta.

– Tuntuu tietenkin oudolta, että johtopäätöksiä esimerkiksi vaalien rehellisyydestä on tehty usein jo ennen vaalikamppailua, Laakso sanoi huhtikuussa.

STT kysyi järjestöltä muun muassa, mistä se saa rahoituksensa ja miten järjestö suhtautuu Laakson toimeksiantoihin tarkkailtavan maan poliitikoilta.

Järjestö ei vastannut kommenttipyyntöihin.

Laakso kertoi, että ei tiedä järjestön taustoja ja on toiminut ainoastaan tarkkailijana vaaliasemilla.

Hänen mukaansa aiemmilla konsulttitoimeksiannoilla ei ole merkitystä vaalitarkkailussa.

Laakso oli vuosina 1991–2011 vasemmistoliiton kansanedustaja.

Hän oli Euroopan neuvoston Suomen-valtuuskunnan varsinainen jäsen 1991–2003 ja varajäsen 2007–2011.

Eläkkeelle jäätyäänkin Laakso on ollut neuvoston kunniajäsen, ja raportin mukaan hän on käynyt aktiivisesti Euroopan neuvostossa.