Asuntorakentaminen hidastuu selvästi ja keskittyy yhä voimakkaammin kasvukeskuksiin

Rakentamisen näkymät ovat heikentyneet, ja ensi vuodesta on tulossa vaikea, varoittaa Rakennusteollisuus RT syksyn suhdannekatsauksessaan.

Uusien asuntoaloitusten määrä putoaa selvästi parin viime vuoden ennätyslukemista. RT:n mukaan tänä vuonna aloitetaan 38 000 ja ensi vuonna enää 32 000 asunnon rakennustyöt.

Asuntorakentaminen vähenee nopeasti, sillä viime vuosina aloituksia on ollut suunnilleen 45 000 vuosittain.

Erityisesti vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen tuotanto supistuu voimakkaasti. Valtion tukemien ara-asuntojen aloitukset sitä vastoin lähtevät ensi vuonna kasvuun, mikä loiventaa hieman rakentamisen alamäkeä.

Rakennusalan odotusten heikentymisestä kertoo, että vielä keväällä RT ennakoi ensi vuodelle 36 000 asuntoaloitusta.

Asuntoja valmistuu yhä paljon, mutta viime vuosien rakennusbuumi alkaa vääjäämättä olla ohi, ja suunta on nyt alaspäin.

Kehitys ei tule yllätyksenä, sillä asunnoille myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi selvään laskuun jo viime vuoden alussa. Myönnetyt rakennusluvat ovat perinteisesti ennakoineet varsin hyvin rakentamisen kehitystä.

RT:n pääekonomistin Jouni Vihmon mukaan ennustetta reivattiin alaspäin juuri rakennuslupien takia. Lupamäärät putosivat selvästi touko- ja kesäkuussa, jolloin yleensä myönnetään paljon lupia.

Vihmo selittää kehitystä sillä, että viime vuosina on rakennettu paljon ja Suomen talouskasvu on hidastumassa. RT:n näkemys kuitenkin on, ettei asuntoja ole rakennettu liikaa viime vuosina.

Rakentaminen tunnetaan suhdanneherkkänä alana, mutta Vihmon mukaan rakennusyhtiöiden tunnelmat ovat pysyneet rauhallisina.

– Uskoisin, että rakennusliikkeet ovat osanneet ennakoida tämän hidastumisen, hän sanoo STT:lle.

Vihmon mukaan RT:n ennusteen draama löytyy alueellisesta kehityksestä. Kaupungistuminen jyllää, ja rakentaminen kohdistuu yhä voimakkaammin kasvukeskuksiin.

RT:n tekemässä kyselyssä rakennusliikkeet arvioivat, että pääkaupunkiseudun osuus asuntoaloituksista kohoaa ensi vuonna jo 50 prosenttiin.

Uusien asuntojen rakennustöistä yli kolme neljäsosaa aloitetaan niin sanotussa kasvukolmiossa eli pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.

Tilanne näyttää samalta myös asuntolainamarkkinoilla. Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller kertoo, että asuntolainojen kysyntä kohdistuu voimakkaasti kasvukeskuksiin.

Niiden ulkopuolella kysyntää on huomattavasti vähemmän.

Kaupungistumisen ohella myös syntyvyyden lasku kiihdyttää rakentamisen keskittymistä kasvukeskuksiin.

– Entistä enemmän katsotaan alueittain, mitä rakennetaan, Vihmo sanoo.

Rivitalojen ja omakotitalojen rakentamiseen RT ennakoi loivaa hidastumista. Kokonaisuudessaan rakentaminen vähenee tänä vuonna prosentin ja ensi vuonna kolme prosenttia.

Rakentamisen hiipuminen tuo ikäviä uutisia pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitukselle ja sen tavoitteelle työllisyyden nostamisesta.

Asuntotuotannon supistumisen vuoksi myös rakennusalan työllisyys kääntyy ensi vuonna laskuun.

RT:n Vihmo arvioi, että työllisten määrä alalla vähenee ensi vuonna 7 000–10 000 ihmisellä. Hallitusohjelman mukaan jostain pitäisi saada 60 000 lisätyöllistä vuoteen 2023 mennessä, mutta rakennusalan kehitys näyttäisi vievän tavoitetta vain kauemmas.

Rakentamisessa on takana useamman vuoden hyvä työllisyyskehitys, mutta RT:n mukaan tuotannon hidastuminen näkyy jo nyt avointen työpaikkojen määrän laskuna.

Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti kaksi viikkoa sitten, että suomalaisten velkaantumista hillitään rajoituksilla muun muassa asunto- ja taloyhtiölainoihin.

Yhtiölainojen nopea kasvu on tukenut viime vuosien voimakasta uudisrakentamista, mutta esimerkiksi Suomen Pankki on varoitellut niiden sisältämistä riskeistä.

Nordean Miller pitää vaarana, että työryhmän ehdotukset rajoittaisivat työn perässä muuttavien ihmisten mahdollisuuksia asunnon ostoon.

– Kun kunnollisia vaikutusarvioita ei ole vielä tehty, on vaikea sanoa, kuinka paljon ne (ehdotukset) vaikuttaisivat asuntolainojen kysyntään.

RT:n mukaan esitetyt keinot iskisivät etenkin yksin asuviin ja ensiasunnon ostajiin suurimmissa kasvukeskuksissa. Järjestön mielestä keinoja ylivelkaantumisen estämiseksi pitäisi vielä punnita tarkkaan.

– Nyt ei pitäisi tehdä nopeita, isoja liikkeitä, jotka lisäävät epävarmuutta laskevassa suhdanteessa, Vihmo sanoo.