Asuntolainaa hakeville luvassa tiukennuksia – Finanssivalvonta suosittaa nettotuloihin sidottua velkarajaa

Viranomaisten pelkona on kotitalouksien liiallinen velkaantuminen, jota korkotason nousu uhkaa kiihdyttää
Talous

Uusia asuntovelallisia suitsitaan vastedes monesta suunnasta. Samalla kun korkotaso on kiristymässä, myös lainan saamisen ehdot tiukkenevat.

Tiistaina Finanssivalvonta (Fiva) suositteli lisäksi eräänlaista velkakattoa eli enimmäislainamäärää suhteessa nettotuloihin.

Finanssivalvonnan mukaan kotitalouksien liiallinen velkaantuneisuus ja sen kasvu ovat rakenteellinen riski, jota näköpiirissä oleva korkotason nousu osaltaan korostaa. Suosituksella vastataan myös Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksiin.

–  Laina-ajat ovat koko ajan pidentyneet ja lainamäärät ovat koko ajan kasvaneet. Velan määrä suhteessa tuloihin on myös keskimäärin kasvanut, Fivan johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen perustelee STT:lle.

Hallitus puolestaan ehdotti lakimuutosesityksessään pari viikkoa sitten tiukennuksia lainaehtoihin. Ehdotettujen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden heinäkuussa. Asuntolainoille halutaan enintään 30 vuoden takaisinmaksuaika ja taloyhtiölainoihin kiristyksiä.

Hallitus ei kuitenkaan päätynyt suosittelemaan niin sanottua velkakattoa.

Nykäsen mukaan Finanssivalvonnan tuoreen asuntolainasuosituksen kautta saadaan nyt ”samansuuntainen elementti”.

–  Hallituksen esityksessä on paljon hyviä elementtejä, mutta olisimme mielellämme nähneet velkakaton lakiin perustuvana normina.

Myös Suomen Pankki on jo pitkään pitänyt esillä sitä, että asuntolainojen pituusrajoituksen lisäksi lainoihin pitäisi laatia velkakatto tai muu vastaava, tuloihin sidottu enimmäisvelkarajoitus.

Finanssivalvonnan suosituksen mukaan lainoja pitäisi vuoden alusta alkaen myöntää pääsääntöisesti hakijoille, joiden kaikkien lainanhoitokulujen arvioidaan pysyvän alle 60 prosentissa nettotuloista stressitilanteessa.

Luottojen takaisinmaksuaika saisi siten olla enintään 25 vuotta ja korko vähintään kuusi prosenttia. Laskennassa otetaan huomioon kaikkien luottojen hoitokulut.

Finanssivalvonta uskoo, että pankit ryhtyvät noudattamaan uutta suositusta.

Suomalaisen mediaaniansio toissa vuonna oli 3200 euroa, jolloin nettopalkka kuussa olisi noin 2400 euroa. Tällaisella palkalla lainaa saisi karkean laskelman mukaan noin 220 000 euroa, jos muita lainoja ei ole.

Nykyisen suosituksen mukaan pankkien tulee testata asuntolainan hakijoiden maksukyky vähintään 6 prosentin korolla ja korkeintaan 25 vuoden laina-ajalla. Tätä kutsutaan stressitestaukseksi.

Rahoitus– ja vakuutusalaa edustava Finanssiala ry (FA) pitää Fivan julkistamaa suositusta erikoisena, koska poliittisella tasolla on jo linjattu, että käyttöön ei oteta tuloihin sidottua velkaantumisrajoitetta. Finanssialan mukaan nykyinen suositus asuntolainan hakijoiden stressitestauksesta on ollut toimiva ja riittävä järjestely.

Lisäksi pankeilla on käytössä omia arviointimenetelmiä, joilla varmistetaan luotonhakijan takaisinmaksukykyä.

Finanssivalvonnasta kerrotaan tarkoituksena olevan, että uusi suositus tekisi mahdolliseksi asuntolainamarkkinoiden toiminnan jatkumisen ennallaan.

–  Yksittäisissä tapauksissa asiakkaalta voi jäädä luotto saamatta, mutta tuolloin siinä voi olla paljon muitakin syitä kuin vain tämä suositus, Nykänen sanoo.