Asiantuntijat hallitusneuvotteluiden taloustavoitteista: "Kuulostaa epärealistiselta, mutta olen mielelläni väärässä"

Hallitusneuvotteluissa on edetty vaiheeseen, jossa olisi löydettävä rahat vaalilupausten lunastamiseen.

Hallitusneuvotteluita vetävä Antti Rinne (sd.) lupaili tiistai-iltana, että leikkauksia ei tarvitse tehdä ja uusiin pysyviin menoihin ja suuriin investointeihin olisi kyllä rahaa.

Onko näin? Eteenpäin vietäväksi kaavailtujen väyläinvestointien hinta on kymmenen miljardin euron luokkaa, ja pelkästään Rinteen lupaileman eläkekorotuksen hintalappu lähentelisi STT:n tietojen mukaan 900 miljoonaa euroa.

Neuvottelukäytävillä on puhuttu kaikkiaan noin miljardin euron varasta pysyviin menolisäyksiin.

Rahoitus edellyttäisi työllisyysasteen kasvua vaalikaudella nykyisestä 72,6 prosentista 75:een, minkä lisäksi verotuloja tarvittaisiin 700 miljoonaa euroa lisää.

Rahaa saataisiin myös myymällä muun muassa valtion omistamia osakkeita jopa 1,5–2 miljardilla eurolla.

STT soitti talousasiantuntijoille ja kysyi, miltä hallituspuolueiden vaalilupaukset ja neuvotteluista tihkuneet tiedot kuulostavat.

Taloustuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että työllisyysasteen nosto on erinomainen tapa parantaa julkista taloutta.

– Kun ihminen työllistyy, julkiset menot pienenevät ja verotulot kasvavat, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Mika Maliranta.

– Työllisyys on ennusteiden mukaan edelleenkin paranemaan päin, minkä lisäksi ansiotaso nousee, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n johtaja Elina Pylkkänen.

Maliranta ja Nordean perhevapailla oleva ekonomisti Olli Kärkkäinen suhtautuvat Pylkkästä epäilevämmin työllisyysasteen paranemiseen.

– Työllisyystavoite kuulostaa epärealistiselta, mutta mielelläni olen tässä väärässä, sanoo Kärkkäinen.

Hän perustelee näkemystään sillä, että maailmantalouden suhdanteet näyttävät olevan kääntymässä pikemminkin laskuun ja Sipilän hallitus otti jo käyttöön helpoimmin löydettäviä keinoja työllistämiseen.

Maliranta jakaa Kärkkäisen epäluulon.

– Haluaisin ainakin nähdä suunnitelman, jolla tätä työllisyysastetta nostetaan.

Hallitusneuvotteluissa on keskusteltu investointien rahoittamisesta myymällä valtion omistamien yhtiöiden osakkeita.

Vasemmistoliitto on suhtautunut muita neuvottelijoita vastantahtoisemmin ajatukseen, ja myös PT:n Pylkkänen suhtautuu suunnitelmaan epäillen.

– Valtio saa nyt edullista lainaa, jonka korkotaso on lähellä nollaa. Silloin voi olla järkevämpää ottaa lainaa kuin myydä tuottavia osakkeita, viedä teuraaksi kultamunia muniva kana.

Tämä näkemys saa ymmärrystä myös muilta taloustieteilijöiltä. Nordean Kärkkäinen tosin huomauttaa, että lainan ottamiselle asettavat rajoja myös kansainväliset sopimukset valtion lainan määrästä.

Lisäksi matalien korkojen aikana myös yritysten kurssit ovat koholla, eli myymällä omistuksia juuri nyt saisi valtio niistä myös hyvät tuotot.

Jos omaisuutta myydään vasta korkojen noustessa, jäisivät osakkeista saadut tulotkin todennäköisesti pienemmiksi.

Pysyviä menojen korotuksia ei sen sijaan voi laskea hoidettavaksi lainalla tai omaisuutta myymällä. Vuosien kuluessa myytävä omaisuus loppuisi ja lainan rajat tulisivat vastaan. Pysyviä menoja kattamaan on löydettävä pysyviä tuloja.

Miljardin euron lisämenot saisi katettua nostamalla ansiotuloista perittävää veroa yhdellä prosenttiyksiköllä kautta linjan, sanoo palkansaajien Pylkkänen.

Näin tuskin tehdään, sillä hallitusneuvottelijat ovat tähän haluttomia.

Jonkin verran verotulot kasvavat, kun työllisyysaste paranee, mutta tarvetta lienee myös muille veroille.

Hän uskoo, että hallitusohjelmassa korostuvat erilaiset haittaverot.

– Näiden hyvä puoli on siinä, että pitkällä aikavälillä ne ohjaavat tuotantoa Suomessa ympäristöystävällisempään suuntaan, mutta lyhyellä aikavälillä tuottavat verotuloja.

Nordean Kärkkäisen mukaan 700 miljoonan euron lisätulot on vaikea saada kasaan, kun ansiotuloihin tai arvonlisäveroon ei aiota kajota. Hän ei laskisi ympäristö- tai haittaverojen varaan.

– Se on sellainen summa, että sitä on hankala saada kasaan pienistä puroista, Kärkkäinen sanoo.

– Vaikeaksi tämän tekee sekin, että tuloveroissa painetta on päinvastaiseen suuntaan, kun syksyn palkkaneuvottelut alkavat. Silloin hallitukselta toivotaan tuloveron alentamista, mikä pienentäisi painetta palkankorotuksille.