Asiantuntijan mukaan maskisuosituksella tavoiteltu hyöty saavutetaan vain, jos kaikki noudattavat sitä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antamassa maskisuosituksessa on tarkat ohjeet, kuinka kasvomaskia käytetään oikeaoppisesti. Maski pitäisi vaihtaa uuteen kertakäyttöiseen maskiin tai puhtaaseen kangasmaskiin, jos se kostuu tai likaantuu.

Ennen maskin koskemista kädet tulee pestä tai puhdistaa käsihuuhteella. Maskin koskettelua kesken käytön pitäisi välttää, sillä se voi mahdollistaa maskiin tarttuneiden mikrobien leviämisen ympäristöön.

Tiukat ohjeet ovat herättäneet keskustelua ja ihmettelyä muun muassa sosiaalisessa mediassa. Maailmalla maskien käytöstä on kirjavia käytäntöjä ja samoja maskeja on pidetty kasvoilla koko päivän tai jopa pidempään.

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä arvelee, että tiukan ohjeistuksen tarkoituksena on saada kasvomaskien käytöstä mahdollisimman suuri hyöty.

– Oletan, että oletuksena on nimenomaan se, että suu-nenäsuojuksia käytetään tällä tavalla terveydenhuollossa. Monissa tutkimuksissa hengitysmaskien käytöstä ei ole saatu samanlaista hyötyä, joten sen vuoksi ohjeistus pyritään tekemään yhtä tarkaksi, jotta päästään samoihin tuloksiin kuin terveydenhuollossa.

Lähtökohtaisesti jokainen hankkii kasvomaskinsa itse. Mäkelä muistuttaa, että mikäli työnantaja edellyttää työntekijöiltä maskien käyttöä, maskien hankinta kuuluu työnantajalle.

Työterveyslaitos antoi tällä viikolla oman maskisuosituksensa työpaikoille. Sen mukaan työnantajan velvollisuus on arvioida, tarvitseeko työntekijöiden käyttää kasvomaskeja koronavirustilanteessa.

Kasvomaskeja voidaan tarvita tilanteissa, joissa turvavälejä ei voida noudattaa, lähikontaktit kestävät yli 15 minuuttia ja on tarve suojata muita henkilöitä maskin käyttäjän hengitystie-eritteiltä.

THL ja Työterveyslaitos suosittelevat, että joka kerta, kun kasvomaski puetaan päälle, laitetaan puhdas maski. Tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä on sanonut Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei samaa hengitysmaskia kannattaisi pitää 30 minuuttia pidempään.

Mäkelän mukaan tiukka aikarajoitus perustuu todennäköisesti siihen, ettei kangasmaski pääse kostumaan liikaa.

Kasvomaskin käyttö ei poista sitä, että turvaväleistä ja hyvästä käsihygieniasta tulee huolehtia jatkossakin. Kasvomaskia ei tule käyttää silloin, jos se vaikeuttaa kohtuuttomasti hengitystä tai muut terveyteen liittyvät syyt estävät maskin käytön.

Kasvomaski ei ole varsinainen hengityksensuojain, eikä se suojaa tehokkaasti käyttäjäänsä. Maskien teho perustuu osittain siihen, että mahdollisimman moni käyttää niitä asianmukaisesti.

Mutta onko kasvomaskin käytöstä mitään hyötyä, jos maskia ei osaa käyttää oikein? Olisiko silloin parempi, ettei käytä maskia ollenkaan?

–  Näin en pysty sanomaan. Kaikkien tulee käyttää maskia oikein, jotta maskien käytöllä saavutetaan tavoiteltu hyöty, Mäkelä toteaa.