Asiantuntija näkee kompastuskiviä Iranin kovissa vaatimuksissa – maa saattaa vaatia maksuja Hormuzinsalmen läpikulusta
Ympäri maailmaa huokaistiin helpotuksesta keskiviikon vastaisena yönä, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti suostuneensa kahden viikon aselepoon Iranin kanssa.
Trump julisti Yhdysvaltojen ”voittaneen” sodan. Myös Iran ilmoitti tahollaan, että Yhdysvallat oli ”joutunut taipumaan Iranin tahtoon”.
– Tämä oli voitto koko alueelle, koska Trumpin eilisestä lausunnosta sai sen käsityksen, että jotain peruuttamatonta olisi muuten tapahtunut, arvioi STT:lle Juha Mäkelä, everstiluutnantti evp. ja sotatieteiden tohtori.
Vielä tiistaina Trump oli uhannut ”sivilisaation tuhoamisella”, mutta tuuli kääntyi, kun Trumpin mukaan Iran lupasikin avata Hormuzinsalmen energiakuljetuksiin.
Aselevolla saatiin hengähdystauko, jonka aikana Pakistanin välittämänä käydään jatkoneuvotteluja ja pyritään löytämään ehdot pysyvään rauhaan.
Trump oli luvannut yhdysvaltalaisille lyhyttä sotaa, joka on venynyt yli kuukauden mittaiseksi. Siksi Yhdysvallat toivoo pysyvämpää ”diiliä”, Mäkelä sanoo.
– Yöllisen aselepoilmoituksen jälkeen öljyn barrelihinnat lähtivät välittömästi laskuun. Se, että inflaatiokierre ja öljykriisi vältetään, on Trumpille tärkeää Yhdysvaltain sisäpolitiikassa.
Pakistania Mäkelä pitää hyvänä välittäjänä: sillä on riittävästi etäisyyttä Yhdysvaltojen hallintoon, ja Iran luottaa Pakistaniin.
Iran on listannut vaatimuksia pysyvämmälle rauhalle. Trump luonnehti Iranin vaatimuksia hyväksi aluksi, mutta vaatimusten sisältöä ei ole julkisesti vahvistettu.
Iranin 10-kohtaisesta listasta ovat kertoneet eri laajuudessa muun muassa qatarilaiskanava Al-Jazeera, yhdysvaltalaislehti New York Times, intialainen Hindustan Times sekä Guardian.
Iran vaatii sotatoimien lopettamisen lisäksi ilmeisesti myös sitä, että Iran pystyy jatkamaan uraanin rikastamista siviilikäyttöön.
– Käytännössä tämä tarkoittaisi paluuta JCPOA-sopimukseen, jonka Trump sanoi irti vuonna 2015 ensimmäisellä kaudellaan. Tämä on varmaankin asia, johon Yhdysvallat pystyisi suostumaan, Mäkelä uskoo.
Uuden sopimuksen myötä voidaan Mäkelän mukaan olettaa, että Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA saisi uudelleen pääsyn monitoroimaan Iranin ydinohjelmaa.
Mäkelä pitää oikeutettuna myös medioissa kerrottua Iranin vaatimusta YK:n päätöslauselmilla Iranille asetettujen pakotteiden kumoamisesta.
– Iran on ollut maailman eniten sanktioitu maa viimeisen 15 vuoden aikana. Pakotteet ovat kurjistaneet ja köyhdyttäneet Iranin taloutta hyvin paljon, Mäkelä sanoo.
Iran vaatii myös jäädytettyjen varojensa vapauttamista sen käyttöön sekä korvausta kaikista sodan aiheuttamista tuhoista.
Iranin jälleenrakentamiseen voidaan tarvita ehkä jopa kymmeniä vuosia, Mäkelä arvioi. Yhdysvaltojen ja Israelin iskut Iranissa ovat tuhonneet voimaloiden lisäksi rautateitä ja muuta infrastruktuuria.
Mäkelän mukaan Iranin maksimaalisten vaatimusten joukossa on kohtia, jotka voivat muodostua kompastuskiviksi.
Iran haluaa ilmeisesti, että Hormuzinsalmi avataan Iranin kontrollissa. Mäkelän mukaan tämä tulee olemaan vaikea Yhdysvaltojen hyväksyä.
Mäkelän mukaan Iran katsoo, että sillä olisi oikeus alkaa kerätä tariffimaksuja salmen läpikulusta korvauksena sodan aiheuttamista tuhoista.
– Alueen muut maat eivät varmaan voi tätä hyväksyä. Hormuzinsalmi on kansainvälinen vesiväylä eikä tariffien kerääminen ole kansainvälisen oikeuden mukaista, Mäkelä sanoo.
Mediatietojen perusteella toinen hankala kohta on, että Iran haluaa USA:n joukkojen vetäytyvän kaikista alueen tukikohdista, Mäkelä sanoo.
Yhdysvalloilla on Lähi-idässä noin 50 000 sotilasta sekä ilmavoimien ja merivoimien kalustoa. Kohta on vaikea myös siksi, koska se koskettaa kaikkia alueen arabimaita, jotka ovat antaneet Yhdysvaltojen rakentaa tukikohtia.
– Iranin vallankumouskaarti on ahdistettu nurkkaan, ja nämä vaatimukset ovat siksi äärimmäisiä, Mäkelä sanoo.
Mäkelän mukaan Iranin vallankumouskaarti haluaa ulospääsyn siten, että se säilyttää kasvonsa sekä oman valta-asemansa. Siksi Iran yrittää Mäkelän mukaan saada Yhdysvallat ja Israel maksamaan maan jälleenrakennuksen.
– Tällä vallankumouskaarti haluaa välttää sen, että Iranin valmiiksi huono taloudellinen tilanne aiheuttaa uutta sisäistä kuohuntaa.
Israel sen sijaan ilmoitti jo tuoreeltaan, ettei se suostu iskujensa lopettamiseen äärijärjestö Hizbollahia vastaan Libanonissa. Yksi Iranin vaatimuksista on ilmeisesti sotatoimien päättyminen kaikilla rintamilla, myös Libanonissa.
Sen sijaan Israel ilmoitti lopettaneensa iskut Iraniin keskiviikkona.
– Israel kykenee kyllä yksin jatkamaan sotatoimia Libanonia vastaan mutta ei Irania vastaan, Mäkelä sanoo.
Sota voi kuitenkin Mäkelän mukaan jäädä Iranin ja Israelin näkökulmasta ratkaisematta.
– Molemmille jäi sodankäyntikykyä, joten uusi kierros Israelin ja Iranin välillä voi alkaa jälleen myöhemmin, Mäkelä arvioi.