Asiantuntija ei usko, että Inkoossa valmistetaan täysin päästötöntä terästä vuonna 2026
Inkoossa tuskin valmistetaan ainakaan täysin päästöttömästi terästä vuoden 2026 loppuun mennessä, arvioi Oulun yliopiston Terästutkimuskeskuksen johtaja, professori Jukka Kömi STT:lle.
Tiistaina kerrottiin, että norjalainen Blastr Green Steel suunnittelee vihreää terästä valmistavan tehtaan ja integroidun vedyn tuotantolaitoksen perustamista Inkooseen. Jättiluokan investoinnin arvo olisi noin neljä miljardia euroa.
Lopullista investointipäätöstä ei ole vielä tehty, mutta norjalaisyhtiön mukaan tuotannon on suunniteltu alkavan jo vuoden 2026 loppuun mennessä.
Täysin päästöttömän vihreän teräksen tuotanto edellyttää vetypelkistyksen käyttämistä raudanvalmistuksessa. Oulun yliopiston Kömi huomauttaa, että vetyteknologiaan perustuvan raudanvalmistuksen osalta ainoa pilottilaitos maailmassa on teräsyhtiö SSAB:n laitos Ruotsin Luulajassa.
– Ollaan vasta pilottivaiheessa maailmalla, eli sellaista tekniikkaa ei voi edes rahalla ostaa, Kömi sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa menee 2030-luvun puolelle, että pilottihankkeesta päästään siirtymään täyteen mittakaavaan. Se on Kömin mukaan realistinen aikataulu.
Kömi toteaa, ettei hänellä ole tarkempaa tietoa Blastrin suunnitelmista tai hankkeen taustoista. Siksi aikataulun realistisuus tuotannon alkamisesta vuonna 2026 riippuu Kömin mukaan siitä, mitä norjalaisyhtiö tarkoittaa tuotannolla.
– Jos he aikovat vetypelkistystä käyttää raudanvalmistukseen, niin sitä en usko. Se tuntuu aika vaikealta, Kömi sanoo.
– Mutta kyllä terästä voidaan tehdä. Ei täysin päästöttömästi, mutta kuitenkin aika lähellä sitä.
Vetypelkistyksen käyttäminen raudanvalmistuksessa vaatii nykyteknologialla valtavia määriä sähköä.
– Ensiksi pitää tehdä vety, jota käytetään pelkistimenä ja energianlähteenä raudanvalmistuksessa, Kömi selittää.
Suuri sähköntarve nostaa esiin kysymyksen, onko Inkoon hankkeelle tarjolla riittävästi sähköä. Kömin mukaan Inkoo voi olla mielenkiintoinen vaihtoehto, koska hankkeessa saattaa olla mahdollista hyödyntää lähialueen ylijäämävetyä. Hän viittaa puhtaan vedyn tuotantoon Nesteen Porvoon-jalostamolla.
– Jos sitä pystytään tässä hyödyntämään ja sitä on riittävästi, silloin tämä on mielenkiintoinen vaihtoehto.
Inkoon tehtaan olisi tarkoitus työllistää aikanaan jopa 1200 ihmistä. Työvoiman osalta Kömi uskoo, että eniten haastetta tulee olemaan toimihenkilöiden, kuten suunnittelijoiden ja insinöörien, löytämisessä.
– Automaatio alkaa olla niin pitkällä näissä järjestelmissä, että työntekijöiden tarve on pienempi. Mutta toki tehtaan käyttö ja kunnossapito pitää hoitaa, Kömi sanoo.
– Jos katsoo, mihin suuntaan terästeollisuus on mennyt viime vuosina, niin suunta on ollut koko ajan se, että työntekijöiden määrät ovat pienentyneet ja toimihenkilöiden määrät suhteessa kasvaneet.