Arkkipiispa: Kirkko ei jää jouluna kaupan alle

Joulua parjataan kaupallistuneeksi juhlaksi, mutta arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan kirkko on säilyttänyt paikkansa joulussa.

Ytimessä on edelleen kertomus Jeesuksen syntymästä, mutta muutoin kirkkokin on mukautunut joulun uusiin muotoihin.

– Joulun ideana pidetään hiljentymistä ja rauhoittumista, koska niitä tarvitaan. Ei kuitenkaan ole oikeaa joulunviettotapaa, eikä joulun ydinsanoma ole kiinni siitä, miten sen viettää, Mäkinen sanoo.

Joulu mielletään usein perhejuhlaksi, mitä sen ei tarvitse olla. Jouluna hiljentyminen voi tarkoittaa myös yksin olemista.

– Voi olla hyviä yksin vietettyjä jouluja. Toinen ihminen tarvitsee enemmän sosiaalisuutta kuin toinen, ja se on ok, Mäkinen sanoo.

Moni taas on yksin tahtomattaan.

– Nykyisessä kilpailukulttuurissa ihmisen on yritettävä itse lunastaa paikkansa niin työelämässä kuin sosiaalisesti. Samalla jokainen janoaa hyväksytyksi tulemista. Lapsilla ja nuorilla kynnys voi olla se, onko muiden kanssa samanlaiset välineet, joilla pääsee somemaailmaan. Se edellyttää, että nuorilla on varaa tällaiseen. Köyhyys voi siirtää ihmisen ulkopuolelle jo hyvin varhain.

Mäkinen pitää tärkeänä, että seurakunnissa taataan jatkossakin lapsille ja nuorille ilmaisia harrastuksia.

– Osallistumisen ei tule aina edellyttää varustenippua tai maksua. Yhteiskuntatakuuna voisikin olla, että jokaiselle lapselle taataan ryhmämuotoinen harrastus, joka ei ole riippuvainen vanhempien tulotasosta.

Vuoden aikana ympäri maailmaa on puhuttu kansakuntien kahtiajakautumisesta. Mäkinen muistuttaa Suomen historiasta, jossa on selvitty erityisen vahvasta kahtiajaosta. Hän sanoo ulkoisen vihollisen yhdistäneen suomalaisia sota-aikana mutta yhteiskuntakehityksen olleen ratkaisevampaa.

– Yksi kahtiajakoa murentava tekijä on vahva oikeusvaltio, jossa voi luottaa siihen, että kaikkia kohdellaan oikeuden edessä samalla tavalla. Toinen tekijä on kaikille kuuluva koulutus, joka ei erottele ihmisiä taustan tai sosiaalisen pohjan mukaan. Kolmas on kaikkia koskeva sosiaaliturvajärjestelmä, Mäkinen kertoo.

Hänen mukaansa kyseisistä rakenteista on tärkeää pitää kiinni.

– On näkyvissä suuntia, joissa osa näistä rakenteista on murenemassa, hän varoittaa.

– Suomessa on vanha sananlasku ”ei haukku haavaa tee”. Kyllä sanoilla pystytään haavoittamaan kipeästikin, Mäkinen vastaa kysyttäessä vihapuheesta.

Mäkisen mukaan vihapuheeseen tulee puuttua tiukasti. Varsinkin ihmisryhmiin kohdistuva vihapuhe huolestuttaa. Hänen mielestään kiristynyt turvapaikkapolitiikka on tavallaan antanut luvan ihmisten eriarvoistamiseen.

– On huolestuttavaa, jos poliittinen päätöksenteko viestii, että tällainen ajattelu on luvallista. Että ihmisiin saa suhtautua eri tavalla heidän taustansa takia, ja oma turvallisuus on tärkeämpää kuin toisten, Mäkinen sanoo.

Hänen mukaansa kirkon kanta on selkeä.

– Kristinuskon peruslähtökohta on se, että Jumalan luomistyö toteutuu jokaisessa ihmisessä ainutkertaisella tavalla ja yhtä arvokkaana. Se ei ole kiinni taustasta tai sosiaalisesta asemasta, Mäkinen sanoo.