Analyysi: Takatalvi uhkaa keskustaa Uudellamaalla, mutta torjuntavoitto on otettavissa

Vaalipiireistä suurin, 36 kansanedustajan Uusimaa, on keskustalle perinteisesti eräänlainen viimeinen etuvartioasema ennen vielä tylympää pääkaupunkia.

Menestyäkseen Uudellamaalla puolue on tarvinnut yleensä muihinkin kuin Santeri Alkion tuotannon ulkoa osaaviin äänestäjiin vetoavaa tunnettua ehdokasta.

Sellainen oli viime eduskuntavaaleissa Anne Berner, vuonna 2007 curlingsankari Markku Uusipaavalniemi ja sitä ennen Tanja Karpela, mutta nyt jokerikortti puuttuu.

Maan sisäinen muuttoliike toi yli puolen miljoonan äänen Uudellemaalle jälleen yhden paikan lisää Savo-Karjalan kustannuksella, mikä on keskustalle jo lähtökohtana huono.

Vaalivoitoilla keskusta on saanut vaalipiirissä yleensä neljä paikkaa ja rökäletappiot ovat vieneet kaksi. Huippuvuonna 2003 keskustalaisia valittiin peräti viisi.

Ellei ihmeitä tapahdu, espoolaisten yleisporvarien ääniä viime vaaleissa rohmunnut Berner vie nyt eduskuntapaikkansa mennessään. Jos kannatus ei nouse nykyluvuista, paikkoja on luvassa vain kaksi.

Laskennallisesti neljän kansanedustajan säilyttäminen edellyttäisi noin 54 000 ääntä, kolme paikkaa 40 500 ääntä ja kaksi paikkaa 27 000 ääntä. Kolmeen paikkaan tarvittava ääniosuus olisi noin 7,5 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä.

Keskustan suoritus Uudellamaalla oli viime eduskuntavaaleissa 11,5 prosenttia.

– Kolmeen paikkaan on mahdollisuus, mutta se edellyttää kuntavaaleja parempaa tulosta ja onnistumista kampanjatyössä, summaa keskustan pitkän linjan puoluevaikuttaja Jussi Yli-Lahti.

Keskustan menestystoiveet lepäävät vahvasti Matti Vanhasen ja Antti Kaikkosen varassa.

Kaikkonen on ollut varsinkin vaalikauden lopulla näkyvässä roolissa, ja tuusulalainen muistetaan aina mainita spekulaatioissa Juha Sipilän seuraajaehdokkaista.

Viime eduskuntavaaleissa paluun tehnyt Vanhanen oli yli 11 000 äänellään keskustan toiseksi eniten ääniä kerännyt ehdokas koko maassa Juha Sipilän jälkeen. Myös Kaikkonen ylitti 10 000 äänen rajan.

Kaikkosen mahdollinen noste ja Vanhasen keskittyminen ulkopolitiikkaan saattavat nyt kääntää miesten keskinäisen järjestyksen toisin päin.

Viimeisen keskustapaikan otti neljä vuotta sitten Eerikki Viljanen vasta tarkistuslaskennan kautta. Keskustan sisäisessä pörssissä Viljanen on kuitenkin nyt vahvoilla ja haravoinee Uudenmaan keskustalaisia viljelijä-ääniä.

Kolmikon takana eduskuntaan havittelee joukko rivikeskustalaisia ehdokkaita, joiden merkitys vaalituloksen tekijöinä korostuu julkkisharavien puutteessa.

Maakunnan länsiosissa ja radanvarsikunnissa menestymismahdollisuudet ovat ainakin historian valossa paremmat kuin itäisellä Uudellamaalla, josta ei ole valittu eduskuntaan keskustalaista edustajaa sen jälkeen, kun Orimattila siirtyi Hämeen vaalipiiriin 16 vuotta sitten.

Lähimpänä eduskuntapaikkaa idässä saattaa olla porvoolainen paikallispoliitikko Outi Lankia, joka sai viime eduskuntavaaleissa 2 155 ääntä ja viime kuntavaaleissa ääniä Porvoon kolmanneksi eniten.

Viime eduskuntavaaleissa Lankian päihitti noin sadalla äänellä järvenpääläinen kuntavaikuttaja Tarja Edry, joka löytynee keskustan listan kärkipäästä nytkin.

Yllätysvalmiutta on myös vaikkapa Espoossa lujasti kampanjoivilla Arja Ryynäsellä ja Sara Saramäellä ja Youtubessa suositun Korroosio Comedy -koomikkoryhmän myrskyläläisellä jäsenellä Tuomas Kauppisella.

Uudenmaan perinteinen mahtipuolue kokoomus on tällä kertaa vaikeuksissa.

Ehdokasasettelu onnistui heikommin kuin pitkään aikaan, kun entinen supertähti Alexander Stubb ja monet muut isot nimet ovat jääneet pois.

Jos vahvin tukialue Espoo pettää, vaikeuksia on luvassa. Myös oman poliittisen sekatavarapuotinsa perustanut Harry ”Hjallis” Harkimo voi viedä entiseltä puolueeltaan yhden paikan.

Listansa kokoomus on rakentanut nyt entisen kokoomuspomon Jyrki Kataisen puolison Mervi Kataisen, sisäministeri Kai Mykkäsen ja kovan linjan talousliberaalin Elina Lepomäen varaan.

SDP:lle kova isku oli, kun puolueen suosittu varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta joutui luopumaan ehdokkuudesta vakavan sairastumisen vuoksi. Feldt-Ranta on ollut erityisen luotettu läntisen Uudenmaan ruotsinkielisten äänestäjien keskuudessa.

Muita isompia ongelmia SDP:llä ei ehdokasasettelussaan ole, ja ainakin pari lisäpaikkaa on luvassa.

Arvaamattoman tekijän Uudellemaalle tuo perussuomalaisten ja puolueesta irronneiden sinisten tilanne.

Viime vaaleissa valituista perussuomalaista kolme on sinisissä ja yksi kokoomuksessa. Nyt perussuomalaisille on ennakoitu neljää paikkaa, joista joku menee todennäköisesti kovan linjan maahanmuuttopoliitikolle.

Sinisissä Simon Elon, Jussi Niinistön ja Uudellemaalle siirtyneen puheenjohtaja Sampo Terhon äänet riittänevät yhteen paikkaan, joka irtosi viime vaaleissa noin 13 500 äänellä. Sen ottaa todennäköisesti Niinistö.

Vihreiden Uudenmaan lista näytti pitkään hieman heppoiselta, mutta loppukiri on ollut kova. Useita lisäpaikkoja on tulossa.

Suomen suosituimpiin näyttelijöihin jo vuosikymmeniä kuulunut ja tunnettu luontoihminen Pirkka-Pekka Petelius saattaa löytyä jopa valtakunnan kovimpien ääniharavien joukosta. Julkkisosastoa vahvistaa myös kuvataiteilija Katariina Souri.

Kari Uotilalta vapautuvan vasemmistoliiton paikan saattaa periä entinen meppi ja kansanedustaja Esko Seppänen, joka on viime vuosina kampanjoinut aktiivisesti eutanasian laillistamiseksi.

RKP:ssä entiseltä puheenjohtajalta Carl Haglundilta jäi uusjakoon viime vaaleista peräti 21 000 ääntä. Osa niistä varissee nyt kokoomukselle.

Kristillisdemokraatit pitänevät Uudenmaan paikkansa, jota pitää hallussaan Antero Laukkanen. Sen sijaan Paavo Väyrynen joutunee siirtämään poliittisen kirppusirkuksensa eduskuntatalon ulkopuolelle.

  Juttuun on haastateltu Uudenmaan keskustavaikuttajia, muun muassa keskustan entistä poliittisen osaston päällikköä Jussi Yli-Lahtea.