Aleksanteri Kivimäelle yli kuuden vuoden vankeustuomio historiallisessa Vastaamo-oikeudenkäynnissä

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut Aleksanteri Kivimäen kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen Psykoterapiakeskus Vastaamoa koskevassa jutussa.

Kivimäki tuomittiin törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä, yli 9 200 törkeästä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, lähes 21 000 törkeän kiristyksen yrityksestä ja 20 törkeästä kiristyksestä. Näin ollen käräjäoikeus ei hylännyt syyttäjien syytettä miltään osin.

Vastaamon tietojärjestelmä murrettiin marraskuussa 2018 ja samalla kopioitiin yhtiön potilastietokanta. Vastaamoa ja sen asiakkaita kiristettiin myöhemmin ja asiakkaiden erittäin arkaluonteisia tietoja levitettiin verkossa.

Oikeus katsoi, ettei yksikään asiassa esitetty todiste yksinään osoittanut, että Kivimäki olisi syyllistynyt syytteessä kuvattuihin rikoksiin. Samalla oikeus kuitenkin katsoi, ettei yksikään todiste myöskään poissulkenut Kivimäen syyllisyyttä.

– Todistelun arvioinnissa merkityksellistä oli siten näytön arviointi kokonaisuutena. Siinä käräjäoikeus katsoi, että rikokset oli tehty palvelimella, jota Kivimäen oli selvitetty käyttäneen myöntämäänsä enemmän, käräjäoikeuden tiedotteessa kerrotaan.

Kivimäen myös selvitettiin käyttäneen rikoskokonaisuuden kannalta merkityksellistä salausavainta ja IP-osoitetta tavalla, jonka hän oli oikeudenkäynnissä kiistänyt. Merkitystä oli oikeuden mukaan myös sillä, että rikoksen tekemiseen liittynyt palvelinkokonaisuus liittyi Kivimäen osin omistaman yrityksen toimintaan, ja että myös yrityksen liiketoiminta-ajatus liittyi olennaisilta osin siihen tapaan, jolla rikoskokonaisuus oli tehty.

Oikeuden mukaan Kivimäen syyllisyyttä tuki myös se, että tämä oli julkaissut nimimerkillään keskustelupalsta Ylilaudalla Vastaamon tietomurtoon ja kiristykseen liittyneitä viestejä tarkoituksenmukaisessa, päämäärätietoisessa ja kiinteästi ajallisessa yhteydessä kiristystoimien kanssa.

Käräjäoikeus piti epäuskottavana, että Kivimäki olisi pystynyt julkaisemaan viestit kyseisellä tavalla, jos hän olisi ollut rikoskokonaisuudesta ulkopuolinen ja saanut siitä tiedon vain Ylilautakeskustelusta tai esimerkiksi tiedotusvälineistä.

Syyksilukemisen kannalta merkitystä oli myös sillä, että keskusrikospoliisiin tekemän valeoston oli näytetty mitä suurimmalla todennäköisyydellä päätyneen Kivimäen pankkitilille.

Syyttäjät vaativat Kivimäelle seitsemän vuoden vankeusrangaistusta, joka olisi ollut rikosten enimmäisrangaistus. Oikeus katsoi, että tekojen vakavuus, tekotapa ja Kivimäen erittäin piittaamaton suhtautuminen huomioon ottaen vankeusrangaistuksen pituudeksi tulisi noin kuusi vuotta ja seitsemän kuukautta.

Oikeus otti kuitenkin rangaistusta mitatessaan lieventämisperusteena huomioon sen, että Kivimäki oli puolustajansa välityksin ryhtynyt pääkäsittelyn kuluessa sopimaan ehdollisista sovinnoista tuhansien korvausvaatimuksia esittäneiden asianomistajien kanssa.

Kivimäen vaatimusta siitä, että rangaistusta lieventävänä olisi otettu huomioon myös asian saama mediajulkisuus, käräjäoikeus ei sen sijaan hyväksynyt.

Oikeus määräsi Kivimäen pidettäväksi edelleen vangittuna.