Al-Holin leiriltä Suomeen saapuneet pakenivat itse leiriltä kevään aikana – joukossa yhdeksän lasta ja kolme aikuista

Suomeen saapui sunnuntaina Syyrian al-Holin leiriltä yhdeksän lasta ja kolme aikuista, ulkoministeriö kertoi lehdistötilaisuudessaan. Joukko koostuu kolmesta perheestä.

–  Lasten ja aikuisten fyysinen kunto on olosuhteisiin nähden hyvä, sanoi ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pekka Puustinen.

Ministeriö ei kommentoinut, mitä naisille ja lapsille nyt tapahtuu, vaan asia on poliisi- ja sosiaaliviranomaisten käsissä.

Julkisuudessa on jo aiemmin kerrottu, että kaikista al-Holin leirin lapsista on tehty lastensuojeluilmoitus.

Al-Holista saapuneet ovat paenneet kurdien ylläpitämältä leiriltä eri aikoina kevään kuluessa. Ulkoministeriö ei kommentoinut, miten he ovat onnistuneet pakenemaan tai ylittämään Turkin ja Syyrian välisen rajan.

Turkissa he ovat hakeutuneet Suomen konsulipalveluiden piiriin. Turkissa he ehtivät Puustisen mukaan oleskella vain hyvin lyhyen aikaa.

–  Tietoa heidän tilanteestaan on välitetty ulkoministeriössä ylöspäin sitä mukaa, kun tapaukset ovat tulleet ilmi, sanoi Puustinen.

Puustisen mukaan ministeriön tiedossa ei ole, että leiriltä olisi paennut enemmän kuin nämä 12 suomalaista. Ulkoministeriö ei kannusta ihmisiä poistumaan omatoimisesti leiriltä.

Ulkoministeriö kertoo auttaneensa suomalaisia lapsia ja heidän huoltajiaan konsulipalvelulain mukaisesti. Suomen Ankaran-suurlähetystö myönsi heille matkustusasiakirjat, ja perheiden paluu Suomeen järjestettiin yhdessä Turkin viranomaisten kanssa.

Al-Holin leirillä on yhä yli 20 suomalaista lasta ja naista. Sunnuntaina palanneiden lisäksi Suomi on itse kotouttanut leiriltä aiemmin kaksi orpolasta.

Puustinen kertoo, että Suomi pyrkii neuvottelemaan saadakseen lapset Suomeen, jotta lasten oikeudet toteutuvat.

Hän ei ottanut kantaa, kauanko muiden al-Holin leirillä olevien kotiuttaminen vie aikaa, sillä koronaviruspandemia on pysäyttänyt käynnissä olevat neuvottelut.

Al-Holin leirin naisten ja lasten palautus on ollut vaikea poliittinen kysymys, joka on puhuttanut Suomessa jo lähes vuoden verran. Vaakakupissa ovat painaneet toisaalta tilanteeseensa syyttömien lasten oikeudet, toisaalta naisiin mahdollisesti liittyvät turvallisuusuhat.

Esimerkiksi suojelupoliisi on todennut, että naiset todennäköisesti jatkavat terroristista toimintaansa Suomessa.

Lisäksi moni on nostanut esille sen, että naisten mahdollisesti tekemien rikoksien selvittäminen voi olla vaikeaa, koska näyttöä pitäisi onnistua keräämään konfliktialueelta.

Supo ei ole kommentoinut suomalaisnaisten tekemisiä, mutta on kertonut, että yleisesti ottaen naiset ovat osallistuneet Isisissä esimerkiksi värväykseen, rahoitukseen ja propagandan tuottoon.

Naisten ja lasten kohtalosta muotoutui viime vuoden lopulla myös poliittinen kiista, kun konsulipäällikkö Pasi Tuomisen ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) erimielisyydet asiassa nousivat julkisuuteen.

Tapaukseen liittyvien käänteiden vuoksi Haaviston toimista al-Holin pakolaisleiriin liittyen on meneillään poliisitutkinta keskusrikospoliisissa (KRP).

Myös perustuslakivaliokunta päätti helmikuussa käynnistää esitutkinnan Haaviston al-Holiin liittyvistä toimista. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että Haavisto halusi siirtää konsulipäällikkö Tuomisen toisiin tehtäviin.