Aila Paloniemi: Perheväkivaltaan puututtava –¿jokainen on vastuussa kanssaihmisistään

– Jokainen, joka näkee tai tietää, että naapurissa tapahtuu väkivaltaa, voi tehdä siitä ilmoituksen. Meillä on vastuu kanssaihmisistämme, muistuttaa kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.). Hän epäilee, että kesäloman aikana tilanne on voinut monessa perheessä pahentua, eivätkä kaikki osaa itse hakeutua apuun.

– Lastensuojeluilmoitusten määrä onkin lisääntynyt, kun ihmiset ovat ymmärtäneet, että ilmoituksen voi tehdä nimettömänä. Väkivaltaan syyllistynyt ei koskaan saa tietää, kuka ilmoituksen teki.

Paloniemi toivoo, että ihmiset aktivoituvat vastaavalla tavalla puuttumaan niihin tapauksiin, joissa vanhuksia kohdellaan kaltoin.

– Ja sen jälkeen tietysti viranomaisten on hoidettava oma osuutensa, Paloniemi korostaa.

Tilastojen mukaan suomalaisissa kodeissa esiintyy väkivaltaa enemmän kuin useimmissa muissa maissa. Voi olla, että kaikissa maissa väkivaltatapaukset eivät päädy tilastoihin yhtä tehokkaasti, mutta Paloniemen mukaan sillä ei voida Suomen ongelmia selittää pois:

– Kyllä näissä luvuissa varmasti näkyy myös suomalainen alkoholikulttuuri, hän huokaa.

Yhtä selitystä perhe- ja lähisuhdeväkivallalle ei ole. Alkoholin lisäksi taustalla voi olla huumeongelmia. Tai mielenterveysongelmia.

– Väkivalta ei myöskään ole pelkästään köyhien tai syrjäytyneiden ongelma. Näissä asioissa ei ole eroja eri yhteiskuntaluokkien välillä.

Sotkamon puoluekokouksessa pääministeri Juha Sipilä nosti esiin sisäministeriön selvityksestä paljastuneen tiedon, jonka mukaan parisuhteessa olleista naisista liki kolmannes on kokenut joko nykyisen tai entisen kumppanin käyttämää väkivaltaa.

– Naiset kohtaavat Suomessa lähisuhdeväkivaltaa toiseksi eniten kaikista EU-maista, sanoo Aila Paloniemi.

– Tämän on syvälle juurtunut ja kipeä ongelma.

Paloniemi huomauttaa, että Suomella on valtavasti tehtävää, mikäli haluamme vastata ratifioimamme Istanbulin sopimuksen haasteisiin.

Sopimuksella pyritään ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa. Se edellyttää esimerkiksi tukipalvelujen järjestämistä väkivallan uhreille.

– Apua on tarjolla, mutta ei riittävästi. Meiltä puuttuu rakenteita ja resursseja.

– Maaseudulla on kaupunkeja vähemmän erityisosaamista väkivallan ehkäisy- ja auttamistyössä ja erityisesti pääkaupunkisedulla on pulaa turvakotipaikoista.

– Myös miehet kärsivät sukupuoleen perustuvasta väkivallasta, muistuttaa Paloniemi. THL on selvittänyt, että noin 20-30 prosenttia viranomaisten tietoon tulevista lähisuhdeväkivallan uhreista on miehiä.

– Tämä on valitettavasti vielä tabu. Helsingin yliopiston kyselytutkimuksen mukaan yli puolet väkivaltaa kotona kokeneista miehistä ei kerro siitä kenellekään. Miesten, kuten myös monien naisten, vaikeneminen kumpuaa vahvasta häpeän tunteesta.

Tabu on myös naisten väkivalta lapsiaan kohtaan. Aila Paloniemi mainitsee Pia Keiskin väitöstutkimuksen, josta kävi ilmi, että naisten perheväkivalta on huonosti tunnistettu ja tunnustettu ongelma.

– Valtaosaa väkivaltaa käyttäneistä naisista oli kaltoin kohdeltu jo lapsena ja he olivat joutuneet väkivallan uhreiksi myös parisuhteessaan. Näille naisille on vasta vähän apua tarjolla, sanoo Paloniemi.

Keiskin väitöskirjan mukaan naiset hyötyisivät pysyvästi interventioista, joissa ammattilainen ohjaa ryhmiä. Myös vertaistuki auttaa ja purkaa häpeän tunteita.

Paloniemi uskoo tehostetun perhetyön mahdollisuuksiin.

– Pelkästään vakansseja lisäämällä asiat eivät ratkea. Tärkeintä on toimintakulttuurin kehittäminen, hän arvioi.

Hyviä tuloksia on saavutettu siellä, missä toimintaa on kehitetty asiakaslähtöiseen suuntaan.

Äskettäin Paloniemi osallistui Berliinissä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kesäkokoukseen Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana. Puheessaan hän kannusti miehiä puhumaan sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ja toimimaan naisten rinnalla.

– Tarvitsemme miehiä pohtimaan sitä, ruokkivatko nykyiset vallitsevat valtarakenteet ja käsitykset maskuliinisuudesta sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa.

– Ja olisi hienoa saada myös ehdotuksia siitä, miten tilannetta voitaisiin korjata, hän sanoi.