Tshekin Trumpiksi kutsuttu miljardööri porskuttaa kohti vaalivoittoa
Tuntuuko tutulta? Tshekissä järjestetään loppuviikosta parlamenttivaalit, joissa voittoon näyttää kulkevan paikallisen pohatan populistinen puolue.
Ristiriitoja herättävää pohattaa, Andrej Babisia, on kutsuttu paikallisessa mediassa Tshekin Trumpiksi tai Berlusconiksi. Monet veikkaavat miljardöörin nousevan vaalivoiton myötä pääministeriksi.
Talousalan julkaisu Forbes on listannut Babisin, 63, Tshekin toiseksi rikkaimmaksi. Hän aloitti lannoitekaupalla ja loi sittemmin yritysryppään, jonka alaa ovat muun muassa kemikaalit.
Vuonna 2011 miljardööri perusti ANO-puolueen korruption vastaisen taistelun airueksi.
– Kun Babis perusti korruption vastaisen liikkeen, hän perusteli asiaa sillä, että hänellä on niin paljon rahaa, ettei hänen tarvitse varastaa, kertoo vanhempi tutkija Katalin Miklossy Aleksanteri-instituutista.
Keskustaoikeistolaisen ANO-puolueen kasvu on Miklossyn mukaan ollut nopeaa. Vuoden 2013 vaaleissa se oli puolueista toiseksi suurin, ja nyt se on kyselyiden perusteella nousemassa ykköseksi.
Suosiota eivät ole romahduttaneet syytökset, joiden mukaan Babis olisi kommunistivallan aikaan toiminut turvallisuuspoliisin hyväksi tai EU-aikaan kikkaillut yritykselleen sääntöjen vastaisesti EU-tukia.
ANO suhtautuu kriittisesti EU:hun eikä halua Tshekkiin euroa. Puolue vastustaa useimpien muiden maan puolueiden tavoin muslimien maahanmuuttoa.
Aihe on vaalikamppailun ykkösaiheita siitäkin huolimatta, ettei maassa juuri ole muslimeita. Muiden EU-maiden kokemukset ilmeisesti pelottavat.
– Yli 70 prosenttia tshekeistä on sitä mieltä, että maahanmuuttovastainen ja EU-kriittinen linja on aivan oikein, vaikka EU-jäsenyyttä ei sinänsä kyseenalaisteta, Miklossy tiivistää.
Maahanmuuttoa vastustavien EU-vastaisten populistien vaalimenestystä on ehditty aiemmin tänä vuonna jännittää jo Ranskassa, Hollannissa, Saksassa ja tuoreimpana Itävallassa. Siellä oikeistopopulistinen vapauspuolue sai muhevan voiton ja on näillä näkymin mukana hallitusneuvotteluissa.
Tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma huomauttaa, että Hollannin tai Ranskan ja toisaalta itäisten EU-maiden populismi kumpuaa erityyppisistä yhteiskunnallisista tilanteista.
– Lopputulos on silti hämmentävän yhdenmukainen, sanoo Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja Aunesluoma.
Liikkeiden keskeinen päämäärä on maahanmuuton vastustaminen ja keskeisenä yhteiskunnallisena ongelman pidetään eliitin ja kansan etäisyyttä.
– Tämä resepti näkyy toimivan osaan kansasta Yhdysvalloissa, Tshekissä, Itävallassa, Ranskassa.
Populistien menestys Itävallassa tai Tshekissä saa kysymään seurauksista EU:lle. Aunesluoman mukaan vastausta on vielä odotettava, sillä hallituksen poliittinen väri ei välttämättä ole suoraan kytköksissä sen politiikkaan EU:n sisällä.
Miklossy pitää mahdollisena, että juopa lännen ja idän välillä kasvaa. Jos vanhat jäsenmaat kyllästyvät siihen, että itäiset jäsenmaat vastustavat yhteistä politiikkaa, näitä saatetaan ajaa paitsioon.
– Jos esimerkiksi tshekit kokevat, että heitä ajetaan toisen luokan kansalaisiksi, he voivat kysyä, mikä on lisäarvo, miksi jäädä EU:hun.
Niin Puolassa, Unkarissa kuin Tshekissäkin on jo väläytelty kysymystä EU-eron mahdollisuudesta. Kysymys voi Miklossyn mukaan tulla ajankohtaiseksi etenkin vuoden 2020 jälkeen, kun EU-tukiaiset radikaalisti vähenevät Britannian lähdön myötä.