Ruotsin ilmavoimat haluaa tuplasti hävittäjä Suomeen verrattuna

Suomen tapaan myös Ruotsissa on keskusteltu hävittäjien sopivasta määrästä, mutta aivan eri kymmenluvuilla. Ruotsin ilmavoimilla on tällä hetkellä 95 Gripen-hävittäjää kuudessa laivueessa.

Viime vuonna julkistetun puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnitelman mukaan laivueita pitäisi olla vuoteen 2035 mennessä kahdeksan ja koneita yhteensä 120 .

– Meidän täytyy lisätä hävittäjien määrää, jotta voisimme ylläpitää valmiuden koko Ruotsin ilmatilan puolustamiseen, ilmavoimien komentaja Mats Helgesson sanoi viime viikolla Tukholmassa.

Hänen mukaansa kyseessä on paras mahdollinen ammattilaisarvio tarpeesta, joka on helposti kiistojen kohteena.

– Jos kysytään, onko hävittäjiä tarpeeksi, niin sota-aikana kenenkään mielestä ei ole. Jos taas ei olla sodassa, niin monen mielestä niitä on liikaa, Helgesson muotoilee.

Tavoite 120 koneesta edellyttäisi sitä, että Ruotsi lentäisi nykyisillä Gripenin C/D -versioilla 2030-luvulle saakka. Samaan aikaan ilmavoimat ottaisi käyttöön uusia  Gripen E-hävittäjiä, joista ensimmäisen pitäisi olla valmis operatiivisin tehtäviin vuonna 2021.

Vuosi on sattumoisin sama, jolloin Suomi päättää uudesta hävittäjämallistaan, tavoitelukumääränä noin 64 konetta. Yksi ehdokkaista on Gripenin uusi malli.

Komentaja Helgessonin mieli hävittäjämäärästä tuntuu muutamassa vuodessa muuttuneen. Vielä keväällä 2016 hän oli Svenska Dagbladetin haastattelussa sitä mieltä, että Ruotsin ilmavoimien tilaamat 60 uutta Gripen E:tä riittävät korvaamaan liki sadan Gripen C/D:n suorituskyvyn.

Helgesson joutuu toistaiseksi odottamaan ruotsalaispoliitikoilta uusia linjauksia hävittäjien määrän lisäämiseksi – tai hupenemisen estämiseksi.

Tällä hetkellä voimassa olevien päätösten mukaan Gripenien C/D -malli lentäisi vain ensi vuosikymmen puoliväliin saakka, kun kaikki uudet E-hävittäjät on otettu käyttöön

Hävittäjää valmistavalla Saabilla tunnutaankin uskovan – vaikkei sitä suoraan sanota -–, että toinen tilauserä Ruotsista ensimmäisten 60:n koneen perään on vain ajan kysymys.

Helgesson puolestaan muistuttaa, että uusi E-malli on vasta koelentovaiheessa. Hän haluaa pitää huolen siitä, että valmistaja pitää sen mitä lupaa.

– En aio hyväksyä ilmavoimille mitään, mikä ei täytä vaatimuksiamme, kenraalimajuri Helgesson vakuuttaa.

Hävittäjien määrän lisäämisen ohella Ruotsissa ollaan ottamassa osittain takaisin käyttöön lakkautettuja tukikohtia. Resursseja hajauttamalla haetaan vahvuutta samaan tapaan kuin Suomessa, mutta aivan samaan ei olla menossa kuin kylmän sodan aikana.

– Silloinhan sitä saattoi laskeutua joka toiseen puskaan, Saabin Viggen-hävittäjää aiemmin lentänyt Helgesson naurahtaa.