Iranilaiset ovat pettyneitä maansa johtajiin

Iranin vanhoilliset piirit ottavat kaikesta päätelleen tukevan otteen maan parlamentista perjantain vaalien jälkeen.

Ainakin yhtä suuren voiton korjannee nukkuvien puolue. Paremmasta elintasosta ja uudistuksista haaveilleet iranilaiset ovat syvästi pettyneitä nykyiseen parlamenttiin ja maltillisen presidenttiin Hasan Ruhaniin.

Muodin parissa työskentelevä 27-vuotias Pari Aghazadeh ei vaikuta ja näytä ihmiseltä, joka haluaisi Iranin politiikan kääntyvän yhtään konservatiivisempaan suuntaan.

– Tämä hallitus, tämä järjestelmä ei välitä tippaakaan naisista. Meillä ei ole mitään henkilökohtaisia vapauksia, hän sanoo.

Äänestämään Aghazadeh ei kuitenkaan aio mennä, koska Iranin ongelmia se ei hänen mukaansa ratkaise. Boikotoimalla vaaleja voi sentään osoittaa olevansa eri mieltä.

Samaa mieltä on Kamran Baluchzadeh, jonka mielestä vaalien merkitys on vain symbolinen.

– Tunnen itseni toivottomaksi ja heikoksi enkä ole vielä edes 25-vuotias, hän valittaa.

Amir Mohtasham, 38, puolestaan on ollut työttömänä kaksi vuotta.

– Vaalimme ovat hyödyttömiä, hän sanoo.

Haastateltujen teheranilaisten väitteissä on sikäli perää, että aitoa valinnanvaraa on parlamenttivaaleissa rajusti kavennettu. Parlamenttia ja sen lainsäädäntötyötä syynäävä niin kutsuttu valvojien neuvosto karsi ehdokkaaksi halunneiden 14 444 ihmisen joukon alle puoleen. Listoilta siivottiin pois erityisesti uudistusmielisinä tai maltillisina pidettyjä.

Toimittaja Farshad Ghorbanpour luonnehtii ehdokasjoukon puhdistusta ”ennennäkemättömäksi”.

Presidentti Ruhani on kehottanut kansalaisia kaikesta huolimatta uurnille mutta myös arvostellut nykylinjaa.

– Suurin vaara demokratialle ja kansalliselle itsemääräämisoikeudelle koittaa sinä päivänä, kun vaaleista tulee pelkkä muodollisuus, hän sanoi viime kuussa.

Iranin taloudelliseen kehitykseen ladattiin suuria toiveita vuonna 2015 solmitun kansainvälisen ydinohjelmasopimuksen ja sitä seuranneiden pakotteiden helpotusten jälkeen. Presidentti Donald Trump kuitenkin irrotti Yhdysvallat yksipuolisesti sopimuksesta toissa vuonna, minkä jälkeen se on ollut lievästi sanottuna suurissa vaikeuksissa.

Sama on koskenut Iranin taloutta, jonka Maailmanpakki arvioi supistuneen viime vuonna liki yhdeksän prosenttia.

Yhdysvaltain ja Iranin välit ovat olleet kireät jo 40 vuotta. Avoimen sodan partaalle ne kehittyivät tammikuussa, kun Yhdysvallat surmasi ohjusiskulla suositun iranilaiskenraalin Qassem Suleimanin.

Salamurha kirvoitti laajoja Yhdysvaltain vastaisia mielenosoituksia Iranissa. Ne kuitenkin kääntyivät pian maan omaa hallintoa vastaan, kun kävi ilmi, että johtajien päinvastaisista väitteistä huolimatta Iran oli ampunut alas Teheranista matkaan lähteneen ukrainalaisen matkustajakoneen. Suuri osa kuolonuhreista oli iranilaisia.

Maassa kuohui jo viime vuoden marraskuussa, kun polttoaineiden hinnannoususta alkunsa saaneet rajut mielenosoitukset tukahdutettiin väkivalloin.

Iranin vaaleissa valitaan jäsenet 290-paikkaiseen parlamenttiin. Se muun muassa laatii lakeja ja hyväksyy budjetin. Korkein päättävä auktoriteetti on kuitenkin Iranin uskonnollinen johtaja ajatollah Ali Khamenei, joka on jo 80-vuotias.

Ruhani on puolestaan vakuuttanut pysyvänsä virassaan ensi vuoden presidentinvaaleihin saakka.