Presidenttiä valitsemaan
Presidentinvaalit tulevat joka päivä meitä lähemmäksi ja nyt alkavat olla ehdokkaatkin selvillä.
On vaikeaa ajatella, että kohta presidentti Niinistö on entinen presidentti. Häntä tullaan varmuudella tarvitsemaan ja hänen mielipidettään kysymään moneenkin asiaan. Vahvan ja laajan luottamuksen ansainnut ex-presidentti lisää omalta osaltaan Suomen turvallisuutta.
Tällä kertaa äänestäjillä on valittavanaan monensorttisia presidenttiehdokkaita. Kukaan heistä ei ole toistaiseksi nousemassa ylivertaiseksi suosikiksi.
Gallupeja seurataan sen vuoksi tavallista suuremmalla mielenkiinnolla.
Presidentin valinta kaksivaiheisella suoralla kansanvaalilla on mahdollisimman kansanvaltainen mutta siihen sisältyy negatiivisiakin piirteitä. Niitä äänestäjien tulisi pohtia ennen vaaleja, jottei vaalitulos tuota heille yllätyksiä ja pettymyksiä.
Suuri vaara sisältyy siihen, että äänestäjä ohjataan pelaamaan presidenttipeliä.
Presidentin toimet ja tuki helpottivat kriiseissä Marinin hallituksen työtä aivan ratkaisevasti.
Paitsi, että äänestäjä valitsee Suomen ulkopolitiikkaa johtavan henkilön, hän olettaa, että presidentti on myös arvojohtaja, joka on vielä valmis tukemaan poliittisia päättäjiä vaikeissa tilanteissa.
Sellaiseen tilanteeseen niin ministerit kuin kansanedustajat saattavat joutua yksi kaks ja arvaamatta.
Ahon hallituksessa kriisit seurasivat toisiaan kuten Marinin hallituksessa. Presidentti Koiviston tuki ja neuvot olivat välttämättömiä hallitukselle ja ennen muuta pääministeri Aholle sekä valtiovarainministeri Viinaselle.
Juha Sipilä oli pääministerinä varsin kokematon ulkopolitiikassa. Sujuva yhteistyö presidentti Niinistön kanssa helpotti suuresti pääministeriä, kun samaan aikaan hallituksen piti keskittyä panemaan maan taloutta kuntoon.
Presidentin toimet ja tuki helpottivat kriiseissä Marinin hallituksen työtä aivan ratkaisevasti.
Ulkopolitiikka on nykyisen perustuslain mukaan presidentin tärkein tehtävä. Hänelle myös avautuu kokonaan uusi rooli Natossa.
On erinomainen asia, että eduskunta päätyi presidentin valtaoikeuksia muuttaessaan nykyiseen muotoon – presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Kirjausta ei pidä lähteä sorkkimaan.
Viime vuodet ovat jälleen osoittaneet, miten Suomi on erottamaton osa Eurooppa- ja suurvaltapolitiikkaa.
Selviytyminen eli itsenäisyyden ja rauhan säilyttäminen vaatii monia korvia ja suita. Eduskunnalla pitää myös olla sanansa sanottavana, ainakin suurissa ja erimielisyyksiä aiheuttavissa tilanteissa.
Hallitukset ja eduskunta vaihtuvat joskus tiuhaankin. Presidentti on pysyvämpi.
Kun Euroopassa on nyt presidentinvaihdoksen aikaan käynnissä edelleen julkea sota, ei ole yhdentekevää millaisen ulkopolitiikan johtajan ja hallituksen tukijan valitsemme ja millaisia arvoja hän edustaa.
Näitä kolmea isoa kysymystä jokaisen äänestäjän tulee peilata valitsemaansa ehdokkaaseen.
Aikaa on enää viisi kuukautta.
