EK: Ukrainassa on edessä massiivinen jälleenrakentaminen, joka vaatii satoja miljardeja – "Suunnittelutyö on aloitettava jo nyt"

Ukrainan sota

Ukrainassa on edessä massiivinen jälleenrakentaminen, kun Venäjän hyökkäyssota joskus loppuu. Ukrainan arvioidaan kärsineen jo toukokuun alkuun mennessä yli 105 miljardin dollarin infrastruktuurituhot, ja eri arvioiden mukaan tuhojen kokonaiskustannus saattaa nousta jopa 200–500 miljardiin, kertoo johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK).

Vuorio sanoo, että Ukrainan jälleenrakentamisen suunnittelu on aloitettava jo nyt, vaikka tärkeintä tällä hetkellä onkin sodan lopettaminen ja humanitäärinen apu.

–  Suunnittelutyö monimutkaisesta rahoitusstruktuurista ja hankkeiden toteutustavasta on pakko aloittaa. Jos se aloitettaisiin vasta kun sota on päättynyt, meillä kuluisi siihen siinä vaiheessa liikaa aikaa, Vuorio sanoo.

Luganossa on alkanut ensimmäinen jälleenrakennusta koskeva kokous. Kokous jatkuu tiistaina. Kokoukseen osallistuu myös muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.

–  Venäjä on tuhonnut Ukrainassa rautateitä, maanteitä, lentokenttiä, energiatuotannon infraa, televerkkotorneja ja sairaaloita. Yli tuhat koulua on vahingoittunut. Nämä ovat varmasti niitä kiireellisimpiä kohteita, joita lähdetään ensimmäisinä jälleenrakentamaan, jotta saadaan pidettyä yhteiskunnan rattaat liikkeessä, Vuorio sanoo.

Vuorion mukaan on teoriassa mahdollista, että osittainen jälleenrakennus voisi alkaa, vaikka sota ei olisikaan lopullisesti päättynyt.

Kokouksen järjestävät Ukraina ja Sveitsi, ja siihen osallistuu laajasti EU:n jäsenmaita ja muita kumppanimaita, erityisesti G7-maita. Mukana ovat muun muassa Yhdysvallat, Britannia ja Japani.

EU:n komissio on Vuorion mukaan esittänyt Ukrainan jälleenrakentamiseksi rahaston perustamista, johon kumppani- ja jäsenmailta kerätään rahaa. Lisäksi komissio voisi mahdollisesti ottaa markkinoilta lainaa.

Rahan jakelukanavina toimisivat kehitysrahoitusinstituutiot, joilla on osaamista ja valvonta- ja kilpailutusmekanismit olemassa.

–  Läpinäkyvyys on tärkeää ja lisäksi pitää varmistaa, että rahoitus suuntautuu oikeisiin kohteisiin.

Vuorio vastaa EK:ssa suomalaisen elinkeinoelämän auttamistoimien koordinaatiosta.

Ukrainan ulkoministeriö on ollut aktiivinen suomalaisen elinkeinoelämän suuntaan. Viesti on ollut Vuorion mukaan selkeä: tavoitteena ei ole pelkästään jälleenrakentaa Ukrainaa, vaan myös modernisoida.

–  Infrastruktuuri on kymmeniä vuosia vanhaa, monilta osin peräisin Neuvostoliiton ajoilta. Modernisoinnissa pyritään vihreään siirtymään ja digitalisaatioon, jotka edesauttavat Ukrainaa irtautumaan Venäjä-riippuvaisuuksistaan. Samalla rakennetaan maata siihen suuntaan, mitä EU:n jäsenyys pitkällä aikavälillä vaatii.

Suomalaiset voivat auttaa Ukrainaa esimerkiksi energian, rakentamisen, koulutuksen ja vesi- ja jätehuollon alalla.