Suomessa hukkui kesäkuussa 18 ihmistä
Suomessa hukkui kesäkuussa ennakkotietojen mukaan 18 ihmistä, kertoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH).
Hukkumisista kuusi tapahtui uidessa ja viisi vesiliikenteen yhteydessä. Seitsemässä tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä.
Juhannuksen aikana hukkui viisi ihmistä. Menneinä vuosina juhannuksina on hukkunut keskimäärin seitsemän ihmistä.
Vuosittain Suomessa hukkuu tapaturmaisesti noin 100–150 ihmistä. Asukaslukuun suhteutettuna se on liiton mukaan selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Viime vuonna kesäkuussa hukkui 30 ihmistä.
SUH korostaa vaaratilanteiden ennaltaehkäisyä eli pelastusliivien käyttöä, uimista kaverin kanssa sekä vesillä liikkumista vain selvin päin.
Yli puolet hukkumiskuolemiin johtavista onnettomuuksista tapahtuu liiton mukaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Lisäksi suurin osa vesiliikenteessä hukkuneista oli turman aikaan ollut ilman pelastusliivejä.
Liiton viestintäasiantuntija Niko Nieminen sanoo, että myös oman uimataitotason tunnistaminen on tärkeää.
– Jos tietää, ettei oma uimataito ole kovin hyvä, kannattaa miettiä, onko uimaan ylipäätään järkevä lähteä avovesiolosuhteissa. Jos veteen kuitenkin mennään, tulee uida rannan suuntaisesti ja siten, että jalat yltävät pohjaan, jos esimerkiksi voimat loppuvat kesken, Nieminen neuvoo.
Toimintaohjeita veden varaan joutuneelle on Niemisen mukaan hankala antaa, koska vaaratilanteet ja olosuhteet voivat poikkeavat toisistaan paljon.
Jos kuitenkin joutuu veden varaan, pitäisi Niemisen mukaan yrittää pysyä rauhallisena.
– Pyri saamaan itsesi selinkellunta-asentoon, jolloin saat hengitystiet pinnalle ja pystyt helpommin huutamaan apua tai heilauttamaan kättä sen merkiksi.
Kuulostaa helpommalta kuin mitä se on, Nieminen myöntää. Hukkumaisillaan oleva ihminen menee helposti paniikkiin.
Entä miten tulee toimia, jos kuulee jonkun huutavan apua vedestä tai epäilee, että kaikki ei ole kunnossa? Toiminnan avuksi kannattaa ottaa HRAP-muistisääntö eli hälytä, rauhoita ja rauhoitu, etsi apuväline sekä pelasta.
– Ihan ensin tehdään tilanne näkyväksi ja hälytetään lisäapua soittamalla hätäkeskukseen tai pyytämällä, että joku muu soittaa, Nieminen sanoo.
Sen jälkeen rauhoitellaan mahdollisuuksien mukaan veden varassa olevaa ja yritetään rauhoittua itse. Sitten pitäisi etsiä apuväline.
– Jotain kättä pidempää ja kelluvaa. Vaikka pelastusrengas, kanisteri tai lötköpötkö, Nieminen luettelee.
Viimeinen vaihe on pelastus. Ensisijaisesti veden varaan joutunutta yritetään pelastaa kuivalta maalta, jos se vain on mahdollista, Nieminen neuvoo. Se on myös pelastajalle turvallisinta.
– Jos joutuu menemään veteen, niin pitää muistaa ottaa apuväline pelastajan ja pelastettavan välille. Sitten tuodaan kaveri rantaan ja aloitetaan tarvittavat ensiaputoimet.
Juttua muokattu klo 16.00: lisätty SUH:n viestintäasiantuntijan kommentit.