Soten veivaus alkaa jälleen kerran eduskunnassa –  "Monien pettymystenkin jälkeen jaksan uskoa, että tässä on edellytykset"

Jo useita vaalikausia myrskyisiä tilanteita eduskunnassa aiheuttanut sote-uudistuksen veivaus pyörähtää jälleen käyntiin. Nykyisen hallituksen yli 1  600-sivuinen esityksenjärkäle joutuu valiokuntien syyniin heti kevätistuntokauden aluksi. Esitys pitää sisällään, miten julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut jatkossa järjestettäisiin. Se pohjautuu niin sanottujen hyvinvointialueiden perustamiselle.

Erityisen paljon töitä on sosiaali- ja terveysvaliokunnalla, joka valmistelee esityksestä mietinnön. Valiokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk.) toiveissa on saada mietintö valmiiksi toukokuussa, jotta eduskunnan täysistunto ehtisi hyväksyä paketin viimeistään juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Lohi on valmistautunut tiukkaan koitokseen suunnittelemalla valiokunnalle helmikuun alusta lähtien kolme 1,5 tunnin kokousta päivässä neljälle päivälle viikossa kahden kuukauden ajaksi.

–  Haluan, että heti alkuun käytetään riittävästi aikaa, ettei tule mitään paniikkia loppuvaiheessa, hän perustelee.

Tiettävästi kaikki valiokunnan jäsenet eivät näin tiivistä käsittelyä ole nähneet tarpeelliseksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on sote-käsittelyn ensi vaiheessa sopinut 128 asiantuntijan suullisesta kuulemisesta.

Lakipaketin pitäisi tulla heinäkuun alussa voimaan, jotta ensi vuoden alkupuolelle kaavailtuihin aluevaaleihin ehditään valmistautua. Tulevien hyvinvointialueiden päättäjillä on ratkaiseva merkitys siinä, miten hyvin uudistuksen tavoitteissa lopulta käytännössä onnistutaan.

Uudistuksen jälkeen julkisista sote-palveluista ja pelastustoimesta vastaisivat 21 hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki vuoden 2023 alusta.

Sote-uudistuksella on yritetty vastata tulevaisuuden hoito- ja hoivahaasteeseen vuodesta 2005 lähtien siinä onnistumatta. Lohen tavoite on saada hallintouudistus nyt vihdoin valmiiksi.

–  Monien edellisten vaalikausien pettymystenkin jälkeen jaksan uskoa, että tässä on edellytykset sille. Perusratkaisu eli se, että palvelut siirtyvät kuntia suuremmille itsehallintoalueille on jo testattu (viime vaalikaudella) perustuslakivaliokunnassa ja todettu parhaaksi mahdolliseksi.

Hän ei usko, että täydellistä ratkaisua syntyy nytkään kertaheitolla, mutta pääasia on, että iso rakenneuudistus etenee.

Uudistuksen tavoitteena on taata kaikille suomalaisille tasa-arvoinen mahdollisuus saada hyvää perustason hoitoa ja hoivaa, ja myös pitkällä aikavälillä hillitä väestön ikääntymisestä johtuvaa sote-menojen kasvua noin puolella miljardilla eurolla vuodessa.

Viime vaalikauden loppumetrien sote-väännöstä otsikoihin nousi eduskunnan käytäville asti kantautunut kovaääninen riitely sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Silloisen valiokunnan puheenjohtajan, tuolloin oppositiota edustaneen Krista Kiurun (sd.) sanottiin jarruttaneen käsittelyä tahallaan, mikä sai hallituspuolueiden edustajat ärsyyntymään. Julkisuudessa puhuttiin kaalinrouskutuksesta ja silmien pyörittelystä kokouksissa.

Nyt Kiuru on esityksen vastuuministeri, valiokunnan puheenjohtaja on keskustalainen Lohi ja kokoomus sekä perussuomalaiset istuvat oppositiossa. Kokoomus varsinkin vastustaa jyrkästi hyvinvointialueita.

–  Erilaiset näkemykset pitää sallia, mutta toivon, että keskustelu olisi asiallista ja asianmukaista, ettei lähdetä prosessia viivästyttämään ja vaikeuttamaan, vaan yritetään vaikuttaa sisältöön ja arvostellaan sitä, jos on tarve arvostella, Lohi sanoo.