Siperia opettaa

Puheenvuoro

Venäjä jatkaa sotaa Ukrainassa. Samalla se käyttää energiaa yhä voimallisemmin aseena Eurooppaa vastaan.  

Kaasutoimitukset länteen ovat poikki niin kauan, kunnes pakotteet puretaan. Loputkin naamiot on riisuttu.

Tilanne on vakava.

Suomessa ja Euroopassa ollaan perimmäisten kysymysten edessä. Miten kodeissa ja työpaikoilla pärjätään? Talven yli ja pitemmän päälle. 

Jos ei energian saanti ole enää itsestäänselvyys, ei ole ruuankaan. Ruokakriisi kytee. Vilu ja nälkä ovat samalla puolella kolikkoa.

Tässä ja nyt pitää auttaa ihmisiä pärjäämään. Niin myös teemme.

Alennamme sähkön arvonlisäveroa sekä otamme käyttöön sähkövähennyksen ja pienituloisimpien sähkötuen. Arvonlisäveron alennus tuntuu – ja pitää tuntua – suorimmin ja nopeimmin sähkölaskuissa.

Perheet saavat ylimääräisen lapsilisän joulukuussa. Valtaosalla perheistä se menee arjen menoihin.

Sähkön saanti pitää varmistaa. Siitä on kyse takaus- ja lainaohjelmassa. Sähköyhtiöiden pitää pysyä pystyssä.

Kymmenen miljardia euroa on valtavasti rahaa, etenkin kun Suomen talous on velkaantunut ja alijäämäinen. Siksi ehdot ovat poikkeuksellisen tiukat.

Takaus- ja lainaohjelma on viimesijainen vaihtoehto. Sähköyhtiöt voivat turvautua siihen, jos rahaa ei muualta saa. Ja takaisin pitää maksaa.

Suomalaisilla on oikeus odottaa, että vastineeksi sähköyhtiöt turvaavat sähkön saannin ja että veronmaksajien vastaantulo tuntuu myös sähkön hinnassa.

Hintasääntely on kuitenkin asia, jossa pitää saada aikaan ensisijaisesti eurooppalaisia ratkaisuja. EU:ta mitataan nyt.

Maatalouden kannattavuutta pitää edelleen parantaa. Tuottajien pitää saada reilumpi korvaus työstään. Kauppa ja teollisuus ovat paljon vartijoina, että kotimaista ruokaa on.

Tärkein johtopäätös tästä tilanteesta on, että niin sanottua vihreää siirtymää pitää voimistaa.

Se ei kuitenkaan voi eikä saa tarkoittaa ihmisten arjen kurjistamista. Se ei saa tarkoittaa viljelijöiden syyllistämistä, autoilijoiden vainoamista, ruokalautasten vahtaamista ja muuta järjetöntä – saati suuruudenhullua. Näinkin on moni suomalainen puheet ”kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta” kokenut.

Monet järjettömyyksiä ajaneet ovat joutuneet tarkistamaan kantojaan – ja hyvä niin. 

Siperia opettaa tässäkin.

Vihreän siirtymän pitää tarkoittaa: puhtaat, kotimaiset, uusiutuvat polttoaineet ylös – saastuttavat, ulkomaiset, uusiutumattomat polttoaineet alas.

Bio- ja kiertotalouteen siirtymisestä on kyse. Keskusta ei linjaansa ole joutunut muuttamaan. Tätä me olemme vuosikymmeniä ajaneet.

Niin me turvaamme Suomen huoltovarmuuden sekä ruoka- ja energiaomavaraisuuden. Samalla saamme päästöjä pienemmiksi ja parhaimmillaan työpaikkoja lisää koko maahan.

Tarvitaan kansallinen omavaraisuussopimus yli hallitus-oppositiorajan ja laajemminkin. Linjan pitää pysyä, vaikka vaaleja tulee ja menee.

Leipää ja lämpöä ei ole omasta takaa, jos koko maa ei kauttaaltaan ole elinvoimainen. Keskittämispolitiikan aika on auttamattomasti ohi.

* * *

Tämä on eduskuntaryhmän puheenjohtajana viimeinen puheenvuorokolumnini. Kiitos kaikille lukijoille ja palautteen antajille. Suomalaiset tarvitsevat vahvaa keskustaa myös tulevaisuudessa.