Arvokas vanhuus

Viime päivinä on joutunut lukemaan toinen toistaan karmeampia uutisia vanhusten -ja vammaistenhoidossa tapahtuneista laiminlyönneistä.

Isoilla ylikansallisilla yhtiöillä on unohtunut, mikä on tärkeintä hoidossa, se ei todellakaan ole rahan kerääminen omiin taskuihin, vaan laadukkaan hoidon tuottaminen asiakkaille. Minkälainen arvopohja tällaisilla yrityksillä oikein on?

Vastuunkantajia ei löydy vaan osoitetaan sormella aina seuraavaa. Yritysten johto ei selvästikään ole perehtynyt toimialaansa riittävän hyvin, jos voidaan sanoa, että vanhusten huono kunto yllätti.

Hoitajat ovat syyttömiä syntyneeseen tilanteeseen, ohjeet ja käskyt tulevat ylhäältä käsin. Usein hoitajat ovat yrittäneet saada tilanteeseen korjausta ennen kuin mitään tulee päivänvaloon silläkin uhalla, että saattavat menettää työpaikkansa.

Lukuisat laiminlyönnit ovat nostaneet vanhustenhoidon tilan kaikkien huulille ja asiaan on nyt herätty. Valvontaa tarvitaan yhä enemmän, takaamaan että vanhuksia ja vammaisia hoidetaan niin kuin on sovittu. Valvontakäynneistä ei pidä ilmoittaa etukäteen, että ongelmat saadaan lakaistua maton alle.

Seuraavalla hallituskaudella tulee saada riittävä hoitajamitoitus kirjatuksi lakiin. Valtion tulee korottaa puolestaan valtionosuuksia kunnille, että ne pystyvät takaamaan laadukkaan hoidon.

Oppositio syyttää tilanteesta hallitusta, vaikka itse olivat leikkaamassa vanhustenhuollosta viime kaudella. Oppositio syyttää tilanteesta myös sotea, vaikka sitä ei heidän jarruttelun takia ole saatu vietyä vieläkään maaliin. Ratkaisuja tarvitaan.

Pelkään, että syntynyt kohu saattaa vaikuttaa nuorten intoon hakeutua alalle, siksi onkin tärkeää saada sovittua hoivajättien kanssa pelisäännöt selviksi nopeasti.

Kohun keskellä unohtuu, että suurin osa vanhuksia ja vammaisia hoitavista yksiköistä tekee työnsä suurella ammattitaidolla ja ennen kaikkea suurella sydämellä.

Sain olla onnekas, että oma äitini sai viettää viimeiset vuotensa laadukkaassa yksikössä. Heidän kanssaan yhteydenpito oli mutkatonta ja hoitoon osallistuminen oli helppoa ja vanhuksia hoidettiin yksilöinä. Liian usein unohtuu kiittää hyvistä asioista ja niistä harvemmin tehdään juttuja lehtiin ja muuhun mediaan.

Kirjoittaja on Suomen keskustanaisten varapuheenjohtaja