Apilanvihreä ympäristöpolitiikka on syvää tasapainoa luonnon kanssa

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra oli tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan joka neljäs alle 30-vuotias kokee ilmastoahdistusta.

Viesti on vakava kuten aikamme suurin haastekin ilmastonmuutoksesta, mutta ajattelen että suurten asioiden edessä ei saa vaipua epätoivoon ja lamaantua.

Apatialle ei saa antaa tilaa. Jos vaivumme toivottomuuteen, emme pysty ratkaisemaan niitä isoja haasteita, joita edessä on.

Epätoivo täytyy kanavoida toiminnaksi ja toimeliaisuudeksi.

Jos Suomessa pystytään tekemään maailman luokan ratkaisuja, kuinka päästä irti vaikkapa fossiilisista polttoaineista teollisella tasolla, on se valtava läpimurto.

Se olisi asia, joka kiinnostaa epäilemättä myös muita teollisia keskittymiä.

Keskusta on syvänvihreä liike. Neliapilamme on aina ollut vihreä.

Ratkaisumme ylisukupolvisuuteen on ollut tasapaino ympäröivän luonnon kanssa ja yritteliäisyys.

Olemme aina ottaneet parhaan mahdollisen tekniikan käyttöön, uskoneet edistykseen ja tulevaisuuteen. Sitä me tarvitsemme jälleen, että voimme tarjota ratkaisuja vaikkapa suureen haasteeseen ilmastonmuutoksesta.

Keskustan täytyy käydä aatteellinen keskustelu siitä, mikä on ihmisen paikka maailmassa suhteessa ympäröivään luontoon, ympäristöön.

Elämää ei voi lopettaa, siitä täytyy tehdä kestävää.

Aion ehdottaa puheenjohtajana, jos puoluekokous minut nimittää kantamaan tätä vastuista suurinta, että keskusta käynnistää oman periaatteellisen keskustelun ja ohjelmatyön oman paikkansa ja linjansa määrittämisestä suhteessa ympäristöön.

Tosiasia on, että me tarvitsemme luonnonvaroja jo aivan tavallisen arjen sujumiseksi. Tämä ei kuitenkaan oikeuta ahneuteen ja riistoon, vastuuttomuuteen luontoa kohtaan.

Ylisukupolvisuutta tarvitaan. Elämää ei voi lopettaa, siitä täytyy tehdä kestävää.

Työn tavoite on hyväksyttää keskustelujen kautta rakennettu keskustan linja Vantaan puoluekokouksessa.

Tuon linjan tavoitteena ei voi olla enempää eikä vähempää, kuin löytää uusi tasapaino ihmisen ja luonnon välille.

Paljon puhutaan siitä, että keskustan tärkein vastinpari on milloin perussuomalaisissa ja taas seuraavana päivänä vihreissä.

Mielestäni kuitenkin luomalla vahvan keskustalaisen linjan keskusteluun ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta, me itse määrittelemme oman paikkamme, ei kukaan muu.

Näin tekee puolue ja poliittinen liike, jolla on terve itsetunto ja vahva usko omiin arvoihinsa ja omaan tekemiseen.

Maailmalta ei löydy vielä esimerkkiä, malliratkaisua siitä, miten rakennetaan ympäristö-  ja ilmastopolitiikan täydellinen siirtymä turvalliseen tulevaisuuteen, samalla luoden uutta työtä ja hyvinvointia

Ratkaisuja ja toimenpiteitä löytyy kuitenkin vain niin kauan, kun ilmastotoimilla on suomalaisten laaja luottamus.

Suomi ei voi kantaa koko maailman murheita, mutta oman osamme teemme. Ja samaa edellytämme muilta.

Meidän on löydettävä oma polkumme itse. Askel askeleelta. Jälleen kerran.

Itse uskon, että tämä polku rakentuu rakentavalle keskustelulle, siitä syntyvälle luottamukselle – ripaus rohkeuttakin tarvitaan.

Keskustaa tarvitaan tässä työssä. Parhaimmillaan keskusta ohjaa yhteiskuntaa jakavat jännitteet sisäänsä.

Kannustaa keskusteluun ja väittelyyn ja kun aika on, lopullinen päätös tehdään yhdessä korkeimpien kansanvallan periaatteiden mukaisesti.

Harvoin, jos koskaan kestävää ratkaisua on löytynyt ääripäästä tai kansakuntaa rikki repimällä – päinvastoin.

Kansallisen yhtenäisyyden rakentamiseksi keskustaa tarvitaan näyttämään uutta suuntaa Suomelle, joka pitää jokaisen mukana luomalla tulevaisuuden täynnä ratkaisuja ja toivoa paremmasta. Eikös tästä pohjimmiltaan ole politiikassakin kyse?

Luodaan toivoa, epätoivon sijaan.

Kirjoittaja on elinkeinoministeri ja keskustan varapuheenjohtaja.