Taitettu indeksi ei olekaan heikentänyt eläkeläisten toimeentuloa suhteessa palkansaajiin

Maanantaina julkistettu Eläketurvakeskuksen selvitys antaa lohdullisen kuvan eläkeläisten tulojen kehityksestä viimeisten 20 vuoden aikana. Eläkeläisten keskimääräinen tulotaso ja ostovoima ovat säilyneet ennallaan suhteessa palkansaajiin.

Eläketurvakeskuksen tutkimus antaa arvokasta lisätietoa eduskunnalle, joka on saanut käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen niin sanotun taitetun indeksin poistamisesta. 

Paavo Lipposen (sd.) hallitus toteutti taitetun indeksin vuonna 1996. Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa on selvitetty eläkeläisten toimeentulon kehitystä sen jälkeen. Tulokset saattavat kuulostaa yllättäviltä siihen nähden, että taitetusta indeksistä on väitelty kiivaasti vaaliteltoilla kaikissa eduskuntavaaleissa indeksin käyttöönoton jälkeen.

Keskimääräisen eläkkeen reaaliarvo on noussut kolmanneksella 20 vuoden aikana. Keskieläkkeen suuruus on ollut koko ajan noin 50 prosenttia keskiansioista. Kun tarkastelun pohjaksi otettiin kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, eläkeläistalouksien tulot suhteessa työssäoleviin liikkuivat 70-80 prosentin välillä.

Meillä on iso joukko pienituloisia eläkeläisiä, joiden asemaa ei indekseillä voi riittävästi korjata.

Näitä keskimääräisiä lukuja selittää ennen muuta se, että viimeisen 20 vuoden aikana eläkkeelle on tullut suuri joukko ihmisiä, joille on kertynyt täysi työeläke. Vuonna 1995 pelkkää työeläkettä sai vain 60 000 henkeä. Vuonna 2015 heidän määränsä oli noussut 845 000 henkeen. Samaan aikaan eläkeläisten kokonaismäärä kasvoi 1,1 miljoonasta 1,4 miljoonaan.

Lukujen valossa taitettu indeksi ei ole ollut sellainen eläkeläisten ostovoiman tuhoaja kuin vaaliteltoilla on väitetty. 

Tulevaisuus on tietenkin asia erikseen. Työeläkkeen saajien ostovoima suhteessa palkansaajiin toki heikkenee, jos palkat nousevat joka vuosi enemmän kuin kuluttajahinnat. Tästä ei kuitenkaan ole mitään varmuutta, jos katsotaan viime vuosien kehitystä. Joinakin vuosina nykyinen indeksi on tuottanut suuremman korotuksen eläkkeisiin kuin vanha tasaindeksi olisi tuottanut.

Eläketurvakeskuksen selvitys vahvistaa edelleen, että indeksiväittely ohittaa eläkejärjestelmän kipeimmän ongelman. Meillä on iso joukko pienituloisia eläkeläisiä, joiden asemaa ei indekseillä voi riittävästi korjata.

Vaikeimmassa asemassa ovat alle 55-vuotiaat työkyvyttömyyseläkkeen saajat, yksinasuvat ja yli 75-vuotiaat eläkeläiset. Varsinkin monet yksin elävät, ikääntyneet naiset joutuvat tulemaan toimeen hyvin pienillä tuloilla.

Näiden erityisryhmien toimeentuloa on pyritty korjaamaan takuueläkkeellä, jonka keskusta ajoi läpi edellisellä hallituskaudellaan. Juha Sipilän hallitus teki oman arvovalintansa korottamalla takuueläkkeitä samaan aikaan kun muista julkisista menoista tehdään miljardisäästöt.
Jatkossakin takuueläkkeiden tarkistus lienee tehokkain keino torjua eläkeläisköyhyyttä.